Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Muutos lähtee pienestä. Muutosta voi verrata veteen heitettyyn kiveen, josta syntyvät renkaat vahvistuvat niiden edetessä kauemmaksi. Unelma muutoksesta alkaa jostakin pienestä, leviää ja vahvistuu. Jokaisella meistä on unelmia ja toisaalta myös vastuu paremmasta yhteiskunnasta ja sen rakentamisesta. Osallistuminen ja aktiivinen muutoshalu voivat tuottaa tuloksen äänestämällä, osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin tai tuomalla mielipiteensä ’buuaten’ mielenosoituksessa tai sosiaalisessa mediassa.
Tärkeää on tuoda esille oma näkemys perustellusti ja viedä unelmaa eteenpäin.
Vaikka demokratia tuntuu monesti arkipäiväiseltä ja selvältä, kansalaiset äänestävät...
Vanhempien päihdeongelmista puhuttaessa unohdetaan usein lasten näkökulma. Nuoret, jotka elävät alkoholi- tai huumeongelmaisen vanhemman kanssa, voivat olla aiheen parhaita asiantuntijoita. Heillä voi olla tarkka käsitys siitä, mitä vanhemman päihdeongelman kanssa eläminen merkitsee, mikä lapsia auttaisi parhaiten ja millaisia asenteita yhteiskunnassa on päihdeongelmaisia ja heidän perheenjäseniään kohtaan.
Nuori saattaa olla se ihminen, joka paikkailee päihdeongelman aiheuttamia ongelmia kotona ja yrittää saada vanhemman hakemaan apua ongelmaansa. Samalla nuori saattaa seurata vanhemmalle päihteidenkäytöstä aiheutuvia sairauksia, tuntea niistä huolta...
Minna Canth toteaa novellissaan Köyhää kansaa, että ”toisella on yltäkyllin, toinen taas puutteeseen nääntyy”. Vaikka Canth lienee alun perin tarkoittanut kuvauksellaan materiaalista köyhyyttä eikä niinkään osattomuutta, laittoi se minut tutkijana pohtimaan osallisuuden syvintä olemusta. Miksi osallisuudesta vähemmälle jääneitä on niin merkityksellistä tukea ja nostaa takaisin joukkoon?
Eli siis, mikä ja millainen on tämä voimallinen energia, jota kaikki tarvitsemme?
Osallisuus on jotain aineetonta, jotain näkymätöntä. Sitä emme aina näe tai emme osaa havaita, mutta se tekee ihmisen...
Lastenneuvola on suomalaisen yhteiskunnan arvostetuimpia ja rakastetuimpia instituutioita. Perheille tarjottavien neuvolapalveluiden minimitaso määritetään laissa, mutta käytännössä tukea on annettu tarvittaessa paljon enemmän perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan hyvässä yhteistyössä päiväkodin sekä muiden lasten ja perheiden palveluiden kanssa.
Neuvolan toiminnan sydän on oma terveydenhoitaja, joka tukee ja avustaa perhettä raskauden ajasta aina lapsen koulun alkuun saakka. Terveydenhoitaja antaa myös kansallisen rokotusohjelman rokotteet – yhtätoista eri tautia vastaan jo ennen kouluikää.
Hallituksen lausuntokierroksella ollut esitys sote-palveluiden valinnanvapautta koskevaksi laiksi...
”Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on elämän ja kuoleman kysymys”, totesi Maailman terveysjärjestön Marmotin komissio. ”Epätasa-arvo vaikuttaa ihmisten sairastumiseen ja heidän riskiinsä kuolla ennenaikaisesti. Terveyden eriarvoisuus syntyy elinympäristöjemme erilaisuudesta sekä niistä järjestelmistä, joilla sairauksia hoidetaan. Näitä taas säätelevät poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.”
Myös Suomessa eriarvo on merkittävää, ja sen poistaminen suuri mahdollisuus. Suurituloisimmat suomalaiset 35-vuotiaat miehet elävät keskimäärin 12,5 vuotta kauemmin kuin pienituloiset miehet.
Koska eriarvoisuuden syyt ovat monet ja syvällä yhteiskunnassa, tarvitaan eriarvon vähentämiseen laaja-alaisia toimia politiikan eri alueilla....
Tiesitkö, että osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran aikana? Suomessa noin 1,9 miljoonaa työikäistä, jolla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi sen vaikuttavan omaan työhönsä ja työmahdollisuuksiinsa.
Osatyökykyiset henkilöt omaavat paljon potentiaalia. Kykyä työskennellä ei kuitenkaan tunnisteta eikä potentiaalia osata tai kyetä hyödyntämään.
Mistä tämä johtuu?
Poliittinen paine ja yhteiskunnallinen tarve osatyökykyisten työllistymiselle ovat suuria. Perustelut pohjaavat niin inhimillisiin kuin taloudellisiin seikkoihin. Yksilön näkökulmasta työ kiinnittää yksilön yhteiskuntaan. Työllistyminen liittyy myös yhdenvertaisuuden ja osallisuuden...
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ja siihen liittyvän valinnanvapauslain luonnoksen yhtenä tavoitteena on tarjota nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille.
Lakiluonnoksessa kuvattu valinnanvapaus jättää paljon vastuuta asiakkaille itselleen ja sen toteutuminen edellyttää heiltä tietoa palvelujärjestelmästä sekä taitoa ja voimavaroja sukkuloida palveluissa.
Maahanmuuttajat on kasvava väestöryhmä
Maahanmuuttajia koskevissa väestötutkimuksissa on tunnistettu heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä liittyviä erityispiirteitä. Esimerkiksi maahanmuuttajataustainen väestö osallistuu terveystarkastuksiin ja syöpäseulontoihin harvemmin kuin muu väestö. Maahanmuuttajat eivät myöskään käytä mielenterveys- ja kuntoutuspalveluita tarpeeseensa nähden riittävästi.
Maahanmuuttajien palvelujen...
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteisessä kannanotossa (21.3.2017) tuodaan esiin, että vaikka kunnille on sote-järjestämislaissa kirjattu velvoite tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa, puuttuu maakuntia koskevasta pykälästä tämä velvoite.
Yhteistyö pienten järjestöjen kanssa ei ole kuitenkaan pieni asia. Pienet yleishyödylliset järjestöt tukevat kansalaisten omaa osallisuutta, heidän voimavarojaan ja vertaistukeen perustuvaa yhteisöllisyyttä ja täydentävät tällä tavoin julkista palvelujärjestelmää.
Järjestöt tarjoavat varhaista tukea ja apua ongelmien eri vaiheissa. Järjestöjen toiminnan piiriin hakeuduttaessa ei tarvita lähetteitä, diagnooseja tai ongelmien tunnustamista. Useimmiten riittää vain halu...
Tupakoinnin lopettamiselle jo ennen raskautta ja viimeistään raskauden varmistuttua on olemassa vankat perusteet. Tupakoinnin kielteiset vaikutukset hedelmällisyyteen, ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen ovat kiistattomat.
Alkuraskauden aikana tupakoivien osuus on kuitenkin pysynyt Suomessa 15 prosentin tuntumassa parinkymmenen vuoden ajan, vaikka se on vähentynyt muissa Pohjoismaissa. Kaikista synnyttäneistä kahdeksan prosenttia tupakoi vielä raskauden lopussa. Osuus on Pohjoismaiden korkein. Yleisintä raskausajan tupakointi on nuorimmissa ikäryhmissä, kuten muissakin maissa.
Äitiysneuvolan säännölliset terveystarkastukset tavoittavat Suomessa lähes kaikki raskaana olevat. Tarkastuksiin...
Ontuvasta askelluksesta onnettomuuden jälkeen, masennuksesta tai paniikkihäiriöstä halutaan tavallisesti kuntoutua. Mutta entä jos lausuu jonkin kirjaimen erityisellä tavalla tai on temperamentiltaan varautunut?
Vuonna 2014 sosiaalihuoltolakiin kirjattiin kuntien velvollisuudeksi tarjota sosiaalista kuntoutusta. Tavoitteeksi määriteltiin muun muassa sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, mutta kunnille annettiin melko vapaat kädet tavoitteen saavuttamiseksi.
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke Soskun selvitys kertoo, että kuntapäättäjät ymmärtävät sosiaalisen kuntoutuksen karkeasti ottaen joko sosiaalisesti vahvistavana sosiaalityönä tai kuntouttavana työtoimintana.
Asian ympärillä on kohderyhmää, sisältöjä ja paikkaa koskevia epäselvyyksiä
Sosiaalinen kuntoutus uhkaa...
