Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Viime aikoina oikeuspsykiatrit ja nyt myös kansanedustajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että rikoksen tehneille tehdään liian vähän mielentilatutkimuksia. On totta, että mielentilatutkimuksia tehdään vähemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Mutta onko se totta, että niitä tehdään ”liian vähän”? Onko mahdollista, että niitä tehdään tällä hetkellä aivan sopivasti ja aiemmin on tehty ”liikaa”?
Vai onko mahdollista, ettei tällaista yleistä sopivaa määrää edes ole, vaan tämä tarve vaihtelee ja järjestelmämme tuottaa mielentilatutkimuksia aivan sopivasti?
Tiedot mielentilalausuntojen määristä on saatavilla 1957...
Viime perjantaina viiden sairaanhoitopiirin johtajat ilmaisivat huolensavalinnanvapauslain mahdottomasta aikataulusta ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja turvallisuudesta. Keskustelua jatkoivat sote-uudistusta pitkään seuranneet professorit. Heidän mukaansavalinnanvapauslaki on esitetyssä muodossa pysäytettävä, sillä se vaarantaa sote-palvelujen integraation. Erään professorin sanoin talon voi polttaa vain kerran.
Vahingollisimmat seuraukset palveluiden integraatiolle aiheuttaa maakunnille säädetty velvoite yhtiöittää perustason palvelut. Perusterveydenhuollon irrottaminen julkisen terveydenhuollon palveluketjusta amputoisi julkisten palvelujen järjestäjän mahdollisuudet muodostaa, hallita ja kehittää kokonaisia vertikaalisia hoito- ja palveluketjuja.
Lausuntokierroksella oleva luonnos valinnanvapauslaiksi on ristiriidassa sekä sote-uudistuksen että hallituksen kärkihankkeen,...
Soten yhteydessä on oppirakennelmaksi otettu yhtiöittäminen, joko yksityiseksi tai maakunnan omistamaksi yhtiöksi. Mitään pakottavaa, Euroopan unionista tai muusta johtuvaa syytä ei yhtiöittämiselle ole. Kyse on täysin kotimaisesta hankkeesta.
Yhtiöittäminen vaikuttaa palvelun käyttäjän asemaan. Yksilön osallistumista pidetään tärkeänä asiana, johon on erityisesti viime vuosikymmenenä kiinnitetty huomiota. Sehän liittyy selkeästi kansanvaltaan silloin, kun kyse on osallistumisesta vaaleihin. Näin valitaan sotessa henkilöt päättämään palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta, laadusta ja organisoinnista. Välittömällä osallistumisella on yhteys kansanvaltaan silläkin, mutta se on...
Sote- ja maakuntauudistuksen sivutuotteena syntyy uusia tietojärjestelmiä. Kanta-palvelut laajenevat tulevaisuudessa käsittämään enemmän myös sosiaalihuollon asiakirjoja. Liian vähän keskustellaan siitä, että mitäs jos tiedolla johtamisessa huomioitaisiin sosiaalihuollon vaikuttavuus yhtenä olennaisena laatukriteerinä?
Vaikuttavuudella tarkoitamme, että palvelut lisäävät asiakkaan hyvinvointia tai estävät sitä heikkenemästä. Silloin ei riitä, että asiakkaan kanssa on tehty suunnitelma hänen elämäntilanteen parantamiseksi, vaan suunnitelman toteutumista on myös seurattava. Saako asiakas tarvitsemansa palvelut ja tekeekö sosiaalihuollon ammattilainen sen minkä lupaa?
Parhaimmillaan asiakastiedot liikkuisivat palveluiden välillä eikä...
THL:n blogi on yli neljän vuoden ajan tarjonnut lukijoille faktat tuntevien asiantuntijoiden kantaa ottavia artikkeleita, säännöllisesti pari kertaa viikossa, joskus useamminkin.
Blogin tavoitteena on ollut höystää mielipide vahvalla asiantuntemuksella – ei niinkään kerrata faktoja ja tutkimustuloksia. Tämä on tarpeen aikana, jolloin tieto halutaan yhä nopeammin ja tehokkaammin tukemaan päätöksentekoa. Silloin tutkimustulosten neutraali siteeraaminen ei aina riitä.
Asiantuntijan on osattava myös ottaa kantaa, mitä asiassa olisi hyvä tehdä, vaikka poliittiset päättäjät lopulta päätökset tekevätkin.
Viesti myös puree paremmin...
Geenitutkimuksen menetelmien kehitys on mullistanut kansantautien perimän tutkimuksen kuluneen kymmenen vuoden aikana. Tämä ei ole ’hypeä’ vaan täyttä totta. Koko ihmisen henkilökohtainen perimä, genomi voidaan nyt nopeasti kartoittaa geneettisin merkkipaaluin muutamalla kymmenellä eurolla. Ja koko DNA:n emäsjärjestyksenkin määritys onnistuu reilulla tuhannella eurolla.
Tämä on tehnyt mahdolliseksi tuhansien, jopa satojentuhansien ihmisten perimätiedon hyödyntämisen tutkimuksissa, joissa selvitetään miten kansantaudit ja niiden riskitekijät, ja jopa käyttäytyminen osin selittyvät geenien avulla.
Vielä vajaat kymmenen vuotta sitten tämä oli käytännössä mahdotonta.
Kaukaa viisaat...
Suomalaisten kansanterveys on itsenäisyytemme sadan vuoden aikana huimasti parantunut ja elinikä lisääntynyt. Viime vuosikymmeninä tämä johtuu ennen kaikkea sotien jälkeen kehittyneestä sydäntautien ja muiden kroonisten tautien menestyksellisestä ehkäisystä. Työikäisten kuolleisuus on dramaattisesti vähentynyt, taudit ovat siirtyneet yhä myöhäisempiin ikävuosiin ja saadut noin kymmenen lisävuotta ovat pääasiassa terveitä vuosia.
Minulta on usein kysytty, mitä on tämän saavutuksen takana. THL:n analyysit ovat selvästi osoittaneet, että tärkein tekijä on väestön riskitekijätason aleneminen terveiden elintapamuutosten ja ympäristön muutosten mukana. Miten...
THL käynnistää säännöllisen tiedonkeruun pienten lasten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista osana hallituksen kärkihanketta, Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE).
Jotta osaisimme kysyä oikeita kysymyksiä, kävimme haastattelemassa vanhempia kolmen helsinkiläisen leikkipuiston vauvaperheiden ryhmissä. Ryhmissä oli kahdesta seitsemään vanhempaa. Kaikille vanhemmille lapsi oli ensimmäinen. Suurin osa oli äitejä, mutta mukana oli muutama isäkin. Mitä vanhemmat toivoivat?
Tietoa palveluista
Lapsiperhepalvelujen kokonaisuudesta oli monien mielestä ollut vaikea saada selkoa. Suurin osa oli saanut tietonsa googlaamalla ja kavereilta, mutta myös neuvolasta ja leikkipuistosta....
Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki) on lausuntokierroksella maaliskuun loppupuolelle saakka. Lausunnonantajien tehtävä on hankala, sillä lakiluonnos on vielä olennaisilta osiltaan keskeneräinen.
Keskeneräisyyden lisäksi lain vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että maakunnille ollaan jättämässä paljon liikkumavaraa muun muassa valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen, tuottajien hyväksymisehtojen ja korvausperusteiden määrittelyssä. Vaatii ennustajan taitoja arvioida, miten maakunnat, joita ei vielä ole olemassa, näitä valtuuksia käyttävät. Toteutuuko perustuslain edellyttämä alueellinen ja väestöryhmien välinen yhdenvertaisuus, kun keskenään hyvin erilaiset maakunnat alkavat...
Lasten eriarvoisuuden ilmenemismuotoja ovat lapsiköyhyys, erot elintavoissa, oppimisessa, terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden on todettu kasvattavan lapsiköyhyysriskiä. On kuitenkin muistettava, ettei vanhemman työttömyys automaattisesti vaaranna lapsen hyvinvointia. Tästä huolimatta on tärkeää tunnistaa hyvinvoinnin riskitekijät.
Pienelle osalle suomalaisista lapsista pahoinvointi on kasautunut. Siksi on tärkeää tukea erityisesti tämän lapsiryhmän hyvinvointia erilaisin toimenpitein, esimerkiksi mahdollistamalla monipuolisen harrastamisen ja osallistumisen lapselle tärkeisiin sosiaalisiin verkostoihin. Eriarvoisuuden ilmiössä ongelmallista kuitenkin on, ettei yksittäisillä toimenpiteillä pystytä vaikuttamaan eriarvoisuuden syntyyn.
Eriarvoistavat rakenteet
Eriarvoistavat...
