Ensi lokakuun toinen tiistai on tärkeä päivä. Silloin kootaan tiedot päihteisiin liittyvistä asioinneista sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Lokakuinen tiistai on todettu sopivan tavalliseksi arkipäiväksi jo 32 vuotta sitten, jolloin ensimmäinen päihdetapauslaskenta tehtiin. Päihdetapauslaskentaa tarvitaan, sillä pelkästään diagnooseihin perustuvan rekisteritiedon avulla ei voida täysin ymmärtää sitä kuormitusta, joka päihteiden käytöstä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle aiheutuu. […]
Uusi eduskunta aloittanee työn sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaaliturvalta edellytetään sitä, että se suojaa yksilöllisiltä toimeentulon riskeiltä. Uudistuksen vaikeuskerrointa lisää se, että toimeentuloriskit ovat yhä moninaisempia. Sosiaaliturva pääpiirteissään toimii vielä hyvin, jos ihmisellä on kokoaikainen työ ja hän saa palkkaa, joka turvaa kohtuullisen työttömyysturvan, sairauspäivärahan, vanhempainrahat ja lopulta eläkkeen. Yhä harvemmalla nuorella elämä kuitenkaan järjestyy jatkumoksi kokoaikaisia […]
Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset. Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas […]
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja THL:n ylijohtaja Marina Erhola pohtivat Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan (HS 13.3.2019) sote-uudistuksen epäonnistumisen syitä. Suurin osa ongelmista näyttäisi kiertyvän perustuslainmukaisuuden arviointiin, sen ajankohtaan ja tapaan. Hiilamon ja Erholan mukaan keskeinen ongelma uudistuksen kaatumisessa oli se, että perustuslainmukaisuuden arviointi tapahtuu liian myöhäisessä vaiheessa eli vasta silloin, kun kommentoitavana on jo hallituksen esitysteksti. […]
Työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan viime vuoden alussa. Sen periaatteena on kannustaa työttömiä aktiivisuuteen sillä uhalla, että muuten työttömyysetuutta alennetaan 4,65 prosenttia joka vastaa yhtä päivää kuukaudessa. Aktiivimallista on julkaistu niukasti vaikutusarvioita johtuen osin simulointimallien tietopohjan puutteista. Siksi tehdyt vaikutusarviot hallituskauden muutoksista muun muassa tuloeroihin ja pienituloisuusasteeseen (esim. Tervola ja Kärkkäinen 2018; Tervola 2019) eivät ole […]
Maakunta- ja sote-uudistuksen vuosia kestänyt valmistelu on edennyt lähes kalkkiviivoille, mutta edelleen on epävarmaa saadaanko uudistus nytkään maaliin. Odottelu on merkinnyt epävarmuutta kuntien ja tulevien maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun. Maakunnissa on ollut syksyn ja talven aikana tiivis tunnelma, sillä kuntapäättäjät ovat olleet huolissaan sote-menojen kasvusta ja rahan riittävyydestä muihin lakisääteisiin tehtäviin. Erityisesti väestötappiokunnat menettävät […]
Miten tunnistaa ihmiset, jotka voisivat hyötyä erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta? Miten heidät tavoitetaan ja miten heidän palvelujen tarvettaan tulisi arvioida? Palvelutarpeista puhutaan usein tavalla, joka olettaa ne ikään kuin asiakkaan ominaisuuksiksi, jotka voidaan objektiivisesti mitata ja tunnistaa. Ovatko palvelutarpeet jotakin, joita asiakkailla on vai ovatko ne jotakin, jotka määrittyvät vuorovaikutuksessa palvelujärjestelmän kanssa? Onko […]
Reformi ja yhdyspinnat ovat mahdollisuuksia. Ehkäisevälle päihdetyölle tämä hallintoslangi tarkoittaa hienoa tilaisuutta päivittää toiminta ja tavoitteet. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että kunta ja maakunta ratkovat ihmisten arkeen ja palveluihin liittyviä haasteita yhdessä. Kunnan ei tarvitse selvitä esimerkiksi paikallisista päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä yksin: jos vaikkapa nuorisotoimessa tarvitaan lisää ehkäisevän työn osaamista, maakunnan tehtäviin kuuluu […]
Toimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa (Yle 9.1.2019) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen monituottajamallin asettamista haasteista palvelujärjestelmälle. Vaarana on palvelujen pirstoutuminen, minkä kärsijöiksi joutuisivat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, paljon palveluja tarvitsevat ihmiset. Monen erilaisen palveluntuottajan mallissa ei monialainen yhteistyökään suju samoin kuin nykyisessä pääasiassa julkisen sektorin sisäisessä yhteistyössä. Palvelujen asiakaslähtöisyyden näkökulmasta yhteistyölle on kuitenkin yhä selkeämpi tilaus. Monialaisen […]
Hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeessa rakennettiin maakunnallinen Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli yhteistyössä STM:n, THL:n sekä viiden maakuntapilotin ja kansalaisten kanssa. Mallissa kuvataan, miten asiakkaiden kokemustieto ja kehittämisideat välittyvät virkamiesjohdolle ja poliittiseen päätöksentekoon palvelujärjestelmän eri tasoilla. Malli tuo näkyväksi missä rakenteissa, miten ja millä edellytyksillä asiakkaiden osallisuus mahdollistetaan maakunnissa. Hyväkään malli ei muutu käytännöksi ilman tietoisuutta sen olemassaolosta. […]
