Sote-uudistusta on suunniteltu jo monen hallituksen aikana. Työ on ollut vaiheikasta ja käänteet jopa dramaattisia, kun uudistusyritykset ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen perustuslaillisiin ongelmiin. Sote-uudistuksesta on käyty värikästä julkista keskustelua, johon ovat osallistuneet paitsi puolueet myös eri alojen asiantuntijat ja tutkijat, sote-alan ammattijärjestöt sekä yksityisten ja julkisten sosiaali- terveyspalvelujen tuottajat. Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni […]
Terveyskeskuslääkäri Oma Keskiverto lähtee aamulla töihin ja miettii, keitä potilaita hän tapaa tänään. Vastaanotolle voi tulla äiti vauvan kanssa, keski-ikäinen yrittäjä, rollaattorilla kulkeva muistisairas vanhus tai työtön 25-vuotias mies, jolla on elämä solmussa. Usein Keskiverto toimii paitsi lääkärinä, myös ohjaa potilaita sosiaalipuolen palveluihin. Tänään käynnille on tulossa muutama uusi asiakas, joita Keskiverto ei ole tavannut […]
”Tulevaisuuden sosiaalityö toimii mahdollisimman lähellä ihmisten elämänpiiriä. Sosiaalityö on matalalla kynnyksellä tavoitettavaa lähipalvelua, jolle on ominaista yhteisöllinen lähestymistapa ja yhteiskunnallinen näkökulma.” Näin alkaa sosiaalityön tulevaisuutta selvittäneen työryhmän visio. Se tuo esiin sosiaalityön kokonaisvaltaisuuden, mikä on työn erityinen vahvuus. Samalla kun sosiaalityöllä on keskeinen tehtävä työikäisten ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten osallisuuden ja arkipäivän sujuvuuden edistäjänä, […]
Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa puhuttiin paljon valinnanvapaudesta ja sairaalasänkyjen sijainneista. Vähemmälle huomiolle jäi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen (jatkossa lyhennämme ”hyte”). Kulisseissa kuitenkin tapahtui. Lähes jokaiseen maakuntaan oli nimetty hyte-valmistelija, jonka tehtävänä oli miettiä, miten hyte-työtä edistettäisiin paremmin niiden kuuluisien leveiden hartioiden toimesta maakunnissa, ja miten tukea kuntia niiden tärkeässä hyte-työssä. […]
Suomessa oli maaliskuussa noin 65 000 pitkäaikaistyötöntä. Heistä noin puolet oli ollut työttömänä vuoden, puolet kaksi vuotta. Työttömyys on kallista paitsi inhimillisesti, myös euroissa. Työttömyyden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousivat 2006–2016 reilut 2,5 miljardia euroa. Samalla aikavälillä vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä tuplaantui 7 prosenttiin. Ongelmat ja kustannukset kasautuvat usein pienelle joukolle ihmisiä. Heidän auttamisensa ja kustannusten hillitseminen […]
Eriarvoisuuden vähentäminen on mitä todennäköisimmin kesällä työnsä aloittavan hallituksen pöydällä. Näin on ollut monesti aiemminkin; viime vuosikymmeninä useat poliittiset ohjelmat ovat tähdänneet samaan tavoitteeseen. Eriarvoisuus on käsitteenä petollisen monimielinen ja monitahoinen. Käsitteestä avautuvia näkökulmia on useita – yksi viittaa eriarvoisuudella syrjintään ja yhdenvertaisuuden puuttumiseen lain edessä, toinen puhuu erityisesti taloudellisesta eriarvoisuudesta, kuten köyhyydestä ja tuloeroista. Usein […]
Ensi lokakuun toinen tiistai on tärkeä päivä. Silloin kootaan tiedot päihteisiin liittyvistä asioinneista sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Lokakuinen tiistai on todettu sopivan tavalliseksi arkipäiväksi jo 32 vuotta sitten, jolloin ensimmäinen päihdetapauslaskenta tehtiin. Päihdetapauslaskentaa tarvitaan, sillä pelkästään diagnooseihin perustuvan rekisteritiedon avulla ei voida täysin ymmärtää sitä kuormitusta, joka päihteiden käytöstä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle aiheutuu. […]
Uusi eduskunta aloittanee työn sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaaliturvalta edellytetään sitä, että se suojaa yksilöllisiltä toimeentulon riskeiltä. Uudistuksen vaikeuskerrointa lisää se, että toimeentuloriskit ovat yhä moninaisempia. Sosiaaliturva pääpiirteissään toimii vielä hyvin, jos ihmisellä on kokoaikainen työ ja hän saa palkkaa, joka turvaa kohtuullisen työttömyysturvan, sairauspäivärahan, vanhempainrahat ja lopulta eläkkeen. Yhä harvemmalla nuorella elämä kuitenkaan järjestyy jatkumoksi kokoaikaisia […]
Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset. Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas […]
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja THL:n ylijohtaja Marina Erhola pohtivat Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan (HS 13.3.2019) sote-uudistuksen epäonnistumisen syitä. Suurin osa ongelmista näyttäisi kiertyvän perustuslainmukaisuuden arviointiin, sen ajankohtaan ja tapaan. Hiilamon ja Erholan mukaan keskeinen ongelma uudistuksen kaatumisessa oli se, että perustuslainmukaisuuden arviointi tapahtuu liian myöhäisessä vaiheessa eli vasta silloin, kun kommentoitavana on jo hallituksen esitysteksti. […]
