Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki) on lausuntokierroksella maaliskuun loppupuolelle saakka. Lausunnonantajien tehtävä on hankala, sillä lakiluonnos on vielä olennaisilta osiltaan keskeneräinen. Keskeneräisyyden lisäksi lain vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että maakunnille ollaan jättämässä paljon liikkumavaraa muun muassa valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen, tuottajien hyväksymisehtojen ja korvausperusteiden määrittelyssä. Vaatii ennustajan taitoja arvioida, miten maakunnat, joita ei […]
Asetelma sote-uudistuksessa on paradoksaalinen. Jos ja kun tavoitteena oikeasti olisivat mittavat kustannussäästöt, uudistuksen huomio tulisi olla niiden asiakkaiden tilanteen parantamisessa, joihin on arvioitu kuuluvan 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Käytännössä he ovat kaikki myös sosiaalihuollon asiakkaita, siis he 15–20 prosenttia asiakkaista tai 10 prosenttia väestöstä. Sote-uudistusta on tehty terveyspalvelujen ehdoilla, jopa niin yksisilmäisesti, että […]
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä menee pian eduskuntakäsittelyyn. Sote-uudistusta pannaan vauhdikkaasti toimeen. Edessä on vuosia kestävä mittava toimintatapojen, toimintakulttuurien ja tietojärjestelmien muutos. Nyt viimeistään on aika pohtia, miten vuosikymmenien suurinta uudistusta aiotaan tutkia ja kehittää. Uudistuksen onnistumisessa on tärkeätä, että sekä sosiaalihuollolla että terveydenhuollolla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet rahoituksen ja rakenteiden lisäksi luoda tutkimuksen, kehittämisen ja […]
Helsingin Sanomien artikkelissa 4.1.2016 Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén epäilee, etteivät tuottajat kiinnostu osallistumisesta valinnanvapauskokeiluihin, koska tuottajille kaavaillut korvaukset eivät johda kannattavaan liiketoimintaan. Wirén on oikeassa siinä, että valinnanvapausmallin toimivuus riippuu ratkaisevasti siitä, millä perustein palvelutuottajille maksetaan korvauksia ja kuinka suuria nämä korvaukset ovat. Parhaan mahdollisen korvausmallin valinta ei kuitenkaan ole helppoa. Kokemuksia muista Pohjoismaista Naapurimaissamme on […]
Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta. Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä […]
Laaja-alaisen sote-uudistuksen teko on pienen maan rajoitetuin asiantuntijavoimin haastavaa. Pahimmassa tapauksessa asiantuntijanäkemysten on vaikea pitää pintansa, kun poliittisten vallanpitäjien ideologiset näkemykset ja toiveet määritelevät uudistuksen linjauksia. Siksi on ilahduttavaa, että sosiaali- ja terveysministeriö päätti ennen kesää vahvistaa uudistuksen valmistelua kutsumalla arvovaltaisen kansainvälisen ryhmän arvioimaan luonnosteltua sote-uudistusta. Tuloksena on lukemisen arvoinen raportti. Voidaan tosin keskustella siitä, […]
Valmistelussa oleva valinnanvapaus voi talloa jalkoihinsa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisen tavoitteen palveluiden integraation. Vaarana on, kuten useampi asiantuntija on julkisuudessa kommentoinut, että sote-palvelut pirstaloituvat. Sen sijaan, että uudistus parantaisi palveluiden yhteensovittamista asiakkaan tarpeiden mukaan, seurauksena ovat entistä hajanaisemmat palvelut. Yhteensovittaminen on vaikeaa Valinnanvapaudella tahdotaan edistää yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelutuottajien mahdollisuutta osallistua tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden […]
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteena on tasavertaiset, helposti saatavilla olevat ja asiakkaan tarpeita vastaavat integroidut palvelukokonaisuudet. Samat tavoitteet ovat tärkeitä myös lasten ja nuorten peruspalveluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Siksi opiskeluhuolto tarvitsee oman ”pikku-sotensa”. Kunnissa eri hallinnonaloilla järjestetyt opiskeluhuoltopalvelut tulee siirtää kokonaisuudessaan maakuntien järjestämisvastuulle ja palvelut on sovitettava yhteen. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tilaisuuksissa on kuultu […]
”Ratsaaminen” oli 1980-luvun lopulla vakiintunut käytäntö työnvälitystoimistoissa. Poikkeuksellisen hyvän työllisyystilanteen aikana kortistoihin oli jäänyt muutama tuhat pitkäaikaista työnhakijaa, joiden työhalukkuutta epäiltiin, joskus ehkä aiheellisestikin. Niinpä osalle pitkäaikaistyöttömistä lähetettiin aika ajoin osoituksia työhön, josta kieltäytyminen johti usein karenssiin, työttömyyspäivärahan katkeamiseen – ja pitkäksi aikaa toimeentulotuen asiakkaaksi. Juha Sipilän hallitus esittää työttömyysturvalakiin isoja muutoksia ensi vuoden alusta alkaen. Tavoitteena […]
Sote-menojen hallinnan kannalta yksinkertaisin ja selväpiirteisin ratkaisu on antaa vastuu kaikkien sote-palvelujen järjestämisestä ja kustannuksista yhdelle ja samalle toimijalle. Tämä poistaa osaoptimoinnin. Palvelujen järjestäjä ei pysty siirtämään hoito- ja kustannusvastuutaan millekään toiselle toimijalle. Juuri näin menetellään sote-uudistuksessa, jossa järjestämis- ja kustannusvastuu siirretään maakunnille. Satunnaisvaihtelun hallinta tavoitteena Soten ja varsinkin erikoissairaanhoidon menot vaihtelevat yksilötasolla melko satunnaisesti […]
