Sote-palvelujen johtaminen

Hallituksen valinnanvapauslinjauksia on tulkittu siten, että tulevan valinnanvapauslainsäädännön vallitessa maakunnan asukkaat voivat vapaasti valita maakunnan hyväksymistä, laatu- ja muut kriteerit täyttävistä palvelutuottajista itselleen mieluisimman. Tuottajien hyväksymiskriteerit ja tuottajille maksettavat korvaukset päätetään etukäteen, jolloin erityyppisten tuottajien välinen kilpailu tapahtuu ensisijaisesti laadulla. Tällaisen Ruotsin valinnanvapausmallia muistuttavan laatukilpailun odotetaan vahvistavan asiakkaan asemaa ja lisäävän palvelujen laatua, asiakaskeskeisyyttä ja […]

Sote-uudistuksen on pelätty johtavan yhdessä potilaan valinnanvapauden ja peruspalveluiden yhtiöittämisen kanssa tilanteeseen, jossa isot kansainväliset yhtiöt kaappaavat markkinat uusilta kotimaisilta julkisilta ja kolmannen sektorin yrityksiltä. Tuloksena olisi korkeintaan välttäviä palveluita suomalaisille asiakkaille. Pysähdytään hetkeksi miettimään, kuinka houkuttelevat markkinat sote-uudistus lopulta luo uusille ja vanhoille, pienille ja suurille yrityksille. Toteutuvatko hurjat ennustukset nälkäisen susilauman tavoin toimivasta […]

Tuntuuko sinusta joskus siltä, että Suomen perusterveydenhuoltojärjestelmä on vaikeasti hahmotettavissa? Älä huoli, niin meistäkin. Suomi, tuhansien järvien ja satojen kuntien maa, on rakentanut hyvin toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää pitkän tovin. Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla kansanterveyslain myötä ja järjestelmä on vuosikymmenten varsilla noukkinut mukaansa erilaisia vivahteita ja erityispiirteitä. Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä ja valtion keskushallinto ovat luoneet puitteet järjestelmälle, ja kunnat […]

Suomessa vallitsee suhteellisen laaja yhteisymmärrys, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta on syytä seurata ja tehostaa. Pätevää tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittausta tehdään somaattisessa erikoissairaanhoidossa sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietojen pohjalta sekä THL:n koordinoimassa Perfect-hankkeessa. Palvelujärjestelmän vaikuttavuudesta, kyvystä lisätä väestön terveyttä ja hyvinvointia on tällä hetkellä niukasti tietoa, eikä sitä pystytä suhteuttamaan palvelujärjestelmässä syntyviin kustannuksiin. Näin ollen […]

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet muuttuvat kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja aluerakenne uudistuvat. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jatkossakin kunnilla. Samalla myös uusille maakunnille on ehdotettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, jotka tulee rakentaa osaksi maakunnan johtamisjärjestelmää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa maakunnan strategista johtamista kuten, hyvinvoinnin ja terveyden […]

Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuodenvaihteessa. Muutoksen on ennakoitu helpottavan monen ihmisen elämää, kun vähimmäisturva saadaan jatkossa yhdestä paikasta. On puhuttu asiakkaan ’luukuttamisen’ vähentämisestä. Tällä on perusteltu jo vuosikymmenien ajan nyt toteutuvaa siirtoa. Kela-siirron kokeiluista saatiin perustelua tukevia tuloksia 1990-luvulla. Tosiasiallisesti vain niiden henkilöiden ’luukuttaminen’ vähenee, jotka joutuvat turvautumaan alhaisen perusturvan vuoksi toimeentulotukeen samalla kun he […]

EU:n ja Yhdysvaltain välistä TTIP-sopimusta on neuvoteltu vuodesta 2013 lähtien. Osa sopimuksesta on neuvoteltu jo pitkälle, mutta haasteellisia neuvottelukysymyksiä on jäänyt myös loppusuoralle. Suomessa Eduskunta on käsitellyt kevään aikana etenkin TTIP-sopimuksen sijoittajansuojaa. TTIP-sopimus on uuden sukupolven kauppa- ja investointisopimus. Se puuttuu aikaisempia sopimuksia syvemmin kansalliseen politiikkaan ja sääntelyn mahdollisuuksiin. Sopimusluonnos käsittelee tavaroiden kaupan lisäksi palveluita, investointeja, julkisia […]

Talouskurin merkityksestä talouden elvyttämisessä ovat keskustelleet etenkin ekonomistit. Talouskurin muut – etenkin terveydelliset – vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Taloustieteilijät kutsunevat näitä vaikutuksia oheiskustannuksiksi. Makrotalouden muutosten terveysvaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti jo siinä määrin, että tutkijat ovat jakautuneet kahteen koulukuntaan. Niin sanottu prosyklinen koulukunta väittää, että talouskasvun ajat ovat terveydelle tuhoisimpia. Vastasyklisen koulukunnan mukaan taas lama on tuhoisaa […]

Selvityshenkilöryhmä jätti toukokuun lopussa loppuraporttinsa valinnanvapaudesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kouluterveydenhuolto on viisaasti jätetty pois sosiaali- ja terveyskeskuksen tuottamista palveluista ja 6 kuukauden välein tarjoutuvasta vaihtomahdollisuudesta. Hämmentävästi kouluterveydenhuolto on kuitenkin sijoitettu muihin valinnanvapauden piiriin sijoittuviin peruspalveluihin, joiden tuottajan asiakas valitsee saatuaan sosiaali- ja terveyskeskuksesta lähetteen, palveluohjauksen tai viranomaisen tekemän etuuspäätöksen. Mitä tämä käytännössä […]

Meneillään olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä on keskusteltu, missä määrin valtion rahoituksen olisi kannustettava kuntia ja maakuntia terveysongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Osa uudistuksessa tavoiteltavasta kolmen miljardin hyödystä voitaisiin saavuttaa sairauksia ehkäisemällä ja väestön terveystilaa kohentamalla. On kysytty, pitäisikö sote-uudistuksessa luoda kunnille ja maakunnille taloudellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteita? Keskustelussa, jota on käyty […]