Väkivalta

Lähisuhdeväkivalta on yhä suuri yksilöllinen, yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen ongelma Suomessa. Tilastot puhuvat karua kieltä. Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 8 300 uhria vuonna 2017. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 68 prosenttia oli naisia. Syylliseksi epäillyistä puolestaan 78 prosenttia oli miehiä. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Henkirikoskatsauksen mukaan parisuhdekumppanin surmaama nainen oli toiseksi yleisin […]

Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuva väkivalta ja häirintä ovat yleisiä lasten ja nuorten arjessa. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan perusopetuksen 4. ja 5.-luokkalaisista pojista ja tytöistä 7 prosenttia oli viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokenut häiritsevää kehon kommentointia tai seksuaalisesti värittynyttä viestittelyä. Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat häirintää harvinaisempia, mutta perusopetuksen 4.-5.-luokkalaisista pojista ja tytöistä 2 prosenttia oli viimeksi kuluneen […]

Nollalinjaan soitettiin alkuvuoden aikana enemmän kuin koskaan. Toinen toistaan vilkkaammat kuukaudet ovat nyt arkipäivää Nollalinjalla ja toukokuun loppuun mennessä puheluita oli tullut jo lähes 5 500. Yksinomaan toukokuussa Nollalinjaan soitettiin ennätykselliset 1450 puhelua, joista pystyttiin vastaamaan reiluun kahteen kolmasosaan. Puhelumäärien kasvu johti toisen puhelulinjan avaamiseen viime vuonna. Yhdellä puhelulinjalla kyettiin taannoin vastaamaan vain noin 50-70 […]

Naiset, jotka ovat synnytyksessään kokeneet epäasiallista tai huonoa kohtelua tai jopa väkivaltana pitämäänsä käytöstä, ovat aloittaneet oman #MeToo-kampanjansa – #minämyössynnyttäjänä-kampanjan. Liike haluaa osoittaa, että synnytysväkivalta (obstetric violence) on todellista myös Suomessa. Kampanjassa perätään muutosta synnytyksen hoidon kulttuuriin ja käytäntöihin. Mitä on synnytysväkivalta? Synnytysväkivaltaa ovat puheet ja kirjoitukset, jotka etukäteen pelottelevat synnyttäjää, tai viesti siitä, että synnyttäjän […]

Ilman aitoa kohtaamista on vaikea luottaa toiseen ihmiseen. Onnistunut kohtaaminen ja luottamuksen syntyminen lapsen tai nuoren ja työntekijän välille on keskeinen tekijä tuen tarpeen esille tulemisessa ja avun saamisessa palveluista. Koululääkärinä mieleenpainuvimmat onnistumisen kokemukseni luottamuksen saavuttamisesta ovat terveystarkastuksista, joissa on keskusteltu perhettä kuormittavista asioista kuten riidoista, lähisuhdeväkivallasta tai vanhempien päihteidenkäytöstä ja mielenterveyspulmista. Osalle nuorista ja […]

Useat mediat ovat viime aikoina uutisoineet vakavasta lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivallan seurauksena on menehtynyt ihmisiä tänäkin syksynä. Moni julkisuuden henkilö on myös rohkeasti kertonut omilla kasvoillaan julkisuudessa lähisuhdeväkivallan kokemuksistaan. Motivaationa vaikean henkilökohtaisen asian esilletuomiseen heillä on usein rohkaista muita samaa kokeneita hakemaan apua. Tämä on tärkeää, koska jokainen lähisuhdeväkivallan uhri on liikaa. Voidaan sanoa, että jokainen suomalainen […]

Joka viides lapsi Euroopassa kokee seksuaaliväkivaltaa jossakin muodossa. Valtaosassa tapauksista tekijä on lapselle tuttu tai läheinen henkilö. Euroopan neuvosto kampanjoi viime sunnuntaina 18.11. lasten suojelemiseksi seksuaaliselta kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä, jotta lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta saataisiin kitkettyä. Kampanjalla on kaksi tavoitetta: Kannustaa jäsenvaltioita ratifioimaan Lanzaroten sopimus sekä levittää tietoa väkivallan yleisyydestä ja sen ehkäisyn ja siihen puuttumisen […]

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja sisäministeri Kai Mykkänen kirjoittivat Tyttöjen päivänä 11.10.2018 lapsiasiavaltuutetun blogissa huolestuttavasta ilmiöstä: ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat huomattavasti muita nuoria useammin seksuaalista väkivaltaa. Ulkomaista syntyperää olevilla nuorilla on myös muita hyvinvoinnin pulmia huomattavasti suomalaista syntyperää olevia nuoria enemmän. Blogissa kirjoitetaan maahanmuuttajien tuovan mukanaan suomalaista kulttuuria rikastuttavia piirteitä. Siinä kiinnitetään huomiota myös rikollisiin ja ihmisoikeuksia […]

Turvakodit ovat lainsäädännössä määriteltyjä erityispalveluita ihmisille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Laki velvoittaa, että eri puolilla Suomea pitää olla tarjolla ja saatavilla turvakotipalveluja tarpeeseen nähden riittävästi. On perusteltua kysyä, miten näihin lain vaatimuksiin on pystytty vastaamaan. Vuodesta 2015 lähtien turvakotien määrä on kasvanut 19 turvakodista 27 turvakotiin ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 […]

Ikääntyvien kokema väkivalta näyttäytyy yhteiskunnassamme yhtä monimuotoisena kuin muiden väestöryhmien. Oman erityispiirteensä ikääntyneiden kokemaan lähisuhdeväkivaltaan tuo iän mukana kasvava hauraus ja haavoittuvuus, johon voi liittyä myös puolustuskykyä alentavia sairauksia, kuten vaikkapa muistisairaudet. Iäkkäät ovatkin väestöryhmä, jota meidän pitäisi erityisesti pystyä suojelemaan väkivallalta. Ikääntyneet ovat tottuneet pärjäämään ilman apua Tämän päivän ikääntyneet ovat tottuneet pärjäämään omillaan […]