Väkivalta

Pelko erottaa henkisen väkivallan tavallisesta riitelystä

Ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen ja liikkuminen ovat vähentyneet poikkeusolojen aikana. Tämä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tavalla, josta kenelläkään ei ole kovin tarkkaa tietoa. Olemme nähneet, että poikkeustilassa ihmisten välinen solidaarisuus lisääntyy. Joku soittaa säkkipilliä koko kylälle, toinen käy kaupassa vanhukselle. Tästä meidän jokaisen pitää oppia ja iloita. Sitten on käytöksen muutoksen synkkä puoli. Koronapandemian tuomien rajoitusten seurauksena […]

Lue lisää Pelko erottaa henkisen väkivallan tavallisesta riitelystä

Poikkeusoloissakin lapsilla on oikeus toivoon ja turvallisiin aikuisiin

Tämänkaltaista kevättä ei kukaan odottanut tulevaksi. Mielenmyllerrystä ja epävarmuutta ovat aiheuttaneet arkeemme vyöryneet koronauutiset, otsikot terveysuhkista, tapaamisrajoituksista ja karanteenista, sairastumisista, taloudellisesta ahdingosta sekä lapsiperheiden haasteet selviytyä leikki-ikäisten ja etäkoululaisten sekä oman työn yhteensovittamisesta. Huolta ovat varmasti aiheuttaneet tiedot poliisin kotihälytysten, päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan kasvusta. Onneksi on löydetty myös uusia auttamisen väyliä, kuten kotiin tuotavaa […]

Lue lisää Poikkeusoloissakin lapsilla on oikeus toivoon ja turvallisiin aikuisiin

Raiskauksesta selviää

Seksuaaliväkivalta puhuttaa julkisuudessa yhä useammin ja hyvä niin. Mitä enemmän puhumme asiasta julkisesti, sen matalammaksi tulee kynnys seksuaaliväkivaltaa kokeneelle hakea apua. Asian tabuluonteisuuden purkaminen antaa rohkeutta ottaa asia puheeksi. Pelkkä puhuminen ei kuitenkaan auta, vaan tarvitaan myös palveluja. Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen 2015. Sopimus on juridisesti velvoittava ja sen ansiosta raiskauksen uhrien palvelut ovat maassamme […]

Lue lisää Raiskauksesta selviää

Kulttuurinmuutosta tarvitaan sukupuolistuneen väkivallan tunnistamiseksi

Viranomaisten asenteet ja ymmärrys lähisuhdeväkivallasta kaipaavat terästämistä. Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä sukupuolittunutta, tyypillisesti syklistä, pitkään jatkuvaa ja ajan kuluessa raaistuvaa, jos siihen ei puututa. Tämä unohtuu edelleen usein sekä väkivallan uhreja kohtaavilta ammattilaisilta että laajemmin yhteiskunnassamme lähisuhdeväkivallasta puhuttaessa. Ilman lähisuhdeväkivallan systemaattista riskinarviointia sote-ammattilainen tai poliisi voivat virheellisesti arvioida väkivallanteon yksittäistapaukseksi, humalapäissään tehdyiksi huitaisuiksi tai pariskunnan riitelyksi, […]

Lue lisää Kulttuurinmuutosta tarvitaan sukupuolistuneen väkivallan tunnistamiseksi

Taloudellinen lähisuhdeväkivalta – väkivallan muodoista tuntemattomin – voi sattua kenen tahansa kohdalle

Taloudellinen väkivalta on vallankäyttöä, ja se eroaa selkeästi riitatilanteesta. Riidassa on kaksi osapuolta, jotka keskustelevat tasa-arvoisesti, eikä kummankaan tarvitse pelätä tai olla varuillaan. Taloudellisessa väkivallassa on puolestaan kyse taloudellisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta ja rahaan liittyvästä vahingoittamisesta. Tilanteesta, jonka tavoitteena on kontrolloida ja alistaa. Kuten lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, taloudellisen väkivallan kanssa esiintyy usein samanaikaisesti monta erilaista väkivallan […]

Lue lisää Taloudellinen lähisuhdeväkivalta – väkivallan muodoista tuntemattomin – voi sattua kenen tahansa kohdalle

Lapsen oikeudet, turvallisuus ja väkivallan ehkäisy – nyt on aika toimia!

Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus, on entinen UNICEF:in pääjohtaja James Grant todennut viisaasti. Vuonna 1989 solmittu YK:n kansainvälinen sopimus lapsen oikeuksista on ollut voimassa tänä vuonna jo 30 vuotta, mutta miten on käynyt lapsen oikeuksien toteutumisen juhlavuoden Suomessa? Hyviä käytäntöjä ja myönteistä kehitystä Suomi on maailman turvallisimpia maita synnyttää ja kasvattaa lapsi. Eri säädökset velvoittavat […]

Lue lisää Lapsen oikeudet, turvallisuus ja väkivallan ehkäisy – nyt on aika toimia!

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma suuntaa palveluita miehille

Seksuaali- ja lisääntymisterveys on jokaisen omalla vastuulla, mutta miesten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, tiedon tasosta, palvelujen käytöstä ja toiveista palvelujen suhteen on vasta vähän tietoa. Miehet ja pojat ovat juuri tämän vuoksi vuosien 2004–2020 seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman yksi neljästä painopistealueesta. Perinteisesti on ajateltu, että seksuaali- ja lisääntymisterveydestä huolehtiminen on tyttöjen ja naisten asia, eikä poikien […]

Lue lisää Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma suuntaa palveluita miehille

Turvakotipalveluja tarvitsevien asema Suomessa on parantunut – miten lakiuudistus on muuttanut toimintaa?

Lukuaika4 min

Myönteisen muutoksen taustalla ovat vuonna 2015 ratifioitu ns. Istanbulin sopimus sekä samana vuonna voimaan tullut turvakotilaki.  Turvakotiin tulemisen kynnys on usein jo valmiiksi korkea, eikä kynnystä tule korottaa entisestään hankalilla hallinnollisilla esteillä. Näitä olivat ennen turvakotilakia muun muassa asiakasmaksut. ”Turvakotipalvelun tuottajan näkökulmasta turvakotilaki on ollut odotettua parempi ja sen käytäntöön paneminen on sujunut erittäin hyvin.”- […]

Lue lisää Turvakotipalveluja tarvitsevien asema Suomessa on parantunut – miten lakiuudistus on muuttanut toimintaa?

Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskukset tarvitsevat lisää resursseja

Suomessa on nyt saatu kokonaisvaltaista tukea seksuaaliväkivallan uhreille tarjoavan Seri-tukikeskusverkoston luominen hyvin käyntiin. Täyttääkseen Seri-tukikeskusstandardit keskuksen tulee tarjota lääketieteellisen avun lisäksi moniammatillisena yhteistyönä annettavaa psykososiaalista apua raiskauksen uhrille. Seri-tukikeskukset tarvitsevat kunnolliset resurssit tutkimus-, hoito- ja tukipalveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Mikäli tukikeskukset eivät saa lisää erityisesti psykososiaaliseen tuen osaajia tiimeihinsä (psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä), Seri-tukikeskuksen kokonaisvaltaisen […]

Lue lisää Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskukset tarvitsevat lisää resursseja

Meistä jokainen tuntee lähisuhdeväkivallan kokijan tai tekijän – lähisuhdeväkivallan merkkien tunnistamisessa kuitenkin puutteita

Lukuaika8 min

Lähisuhdeväkivalta on yhä suuri yksilöllinen, yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen ongelma Suomessa. Tilastot puhuvat karua kieltä. Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 8 300 uhria vuonna 2017. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 68 prosenttia oli naisia. Syylliseksi epäillyistä puolestaan 78 prosenttia oli miehiä. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Henkirikoskatsauksen mukaan parisuhdekumppanin surmaama nainen oli toiseksi yleisin […]

Lue lisää Meistä jokainen tuntee lähisuhdeväkivallan kokijan tai tekijän – lähisuhdeväkivallan merkkien tunnistamisessa kuitenkin puutteita