Väkivalta

Suomalaislapset ovat väkivaltaepäilyselvittelyiden osalta keskenään eriarvoisessa asemassa. Vain osa lapsista ohjautuu yliopistosairaaloiden lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköihin, jotka ovat erikoistuneet lapseen kohdistuneiden seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten selvittämiseen. Näiden yksiköiden toiminnalle on ominaista vahva moniammatillinen yhteistyö, tutkimusnäyttöön pohjautuvat menetelmät ja lapsiystävälliset tilat. Erikoistuneisiin yksiköihin ohjautuu arviolta vain alle viidennes lapsista ja perheistä, joissa lapsen epäillään joutuneen […]

Elämme koronapandemian vuoksi monessa suhteessa poikkeuksellisia aikoja. Samalla jotkin vanhat sitkeät vitsaukset ovat poikkeusoloissa korkeintaan pahentuneet. Lähisuhdeväkivallan kasvusta on koteihin jäämisen seurauksena saatu viitteitä ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Koronaolosuhteissa huoli väkivallan uhreista ja väkivallalle altistuvista lapsista on onneksi noussut yleiseen keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta olivat epidemian mittakaavalla elämää tuhoava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma jo ennen […]

Ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen ja liikkuminen ovat vähentyneet poikkeusolojen aikana. Tämä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tavalla, josta kenelläkään ei ole kovin tarkkaa tietoa. Olemme nähneet, että poikkeustilassa ihmisten välinen solidaarisuus lisääntyy. Joku soittaa säkkipilliä koko kylälle, toinen käy kaupassa vanhukselle. Tästä meidän jokaisen pitää oppia ja iloita. Sitten on käytöksen muutoksen synkkä puoli. Koronapandemian tuomien rajoitusten seurauksena […]

Tämänkaltaista kevättä ei kukaan odottanut tulevaksi. Mielenmyllerrystä ja epävarmuutta ovat aiheuttaneet arkeemme vyöryneet koronauutiset, otsikot terveysuhkista, tapaamisrajoituksista ja karanteenista, sairastumisista, taloudellisesta ahdingosta sekä lapsiperheiden haasteet selviytyä leikki-ikäisten ja etäkoululaisten sekä oman työn yhteensovittamisesta. Huolta ovat varmasti aiheuttaneet tiedot poliisin kotihälytysten, päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan kasvusta. Onneksi on löydetty myös uusia auttamisen väyliä, kuten kotiin tuotavaa […]

Seksuaaliväkivalta puhuttaa julkisuudessa yhä useammin ja hyvä niin. Mitä enemmän puhumme asiasta julkisesti, sen matalammaksi tulee kynnys seksuaaliväkivaltaa kokeneelle hakea apua. Asian tabuluonteisuuden purkaminen antaa rohkeutta ottaa asia puheeksi. Pelkkä puhuminen ei kuitenkaan auta, vaan tarvitaan myös palveluja. Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen 2015. Sopimus on juridisesti velvoittava ja sen ansiosta raiskauksen uhrien palvelut ovat maassamme […]

Viranomaisten asenteet ja ymmärrys lähisuhdeväkivallasta kaipaavat terästämistä. Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä sukupuolittunutta, tyypillisesti syklistä, pitkään jatkuvaa ja ajan kuluessa raaistuvaa, jos siihen ei puututa. Tämä unohtuu edelleen usein sekä väkivallan uhreja kohtaavilta ammattilaisilta että laajemmin yhteiskunnassamme lähisuhdeväkivallasta puhuttaessa. Ilman lähisuhdeväkivallan systemaattista riskinarviointia sote-ammattilainen tai poliisi voivat virheellisesti arvioida väkivallanteon yksittäistapaukseksi, humalapäissään tehdyiksi huitaisuiksi tai pariskunnan riitelyksi, […]

Taloudellinen väkivalta on vallankäyttöä, ja se eroaa selkeästi riitatilanteesta. Riidassa on kaksi osapuolta, jotka keskustelevat tasa-arvoisesti, eikä kummankaan tarvitse pelätä tai olla varuillaan. Taloudellisessa väkivallassa on puolestaan kyse taloudellisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta ja rahaan liittyvästä vahingoittamisesta. Tilanteesta, jonka tavoitteena on kontrolloida ja alistaa. Kuten lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, taloudellisen väkivallan kanssa esiintyy usein samanaikaisesti monta erilaista väkivallan […]

Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus, on entinen UNICEF:in pääjohtaja James Grant todennut viisaasti. Vuonna 1989 solmittu YK:n kansainvälinen sopimus lapsen oikeuksista on ollut voimassa tänä vuonna jo 30 vuotta, mutta miten on käynyt lapsen oikeuksien toteutumisen juhlavuoden Suomessa? Hyviä käytäntöjä ja myönteistä kehitystä Suomi on maailman turvallisimpia maita synnyttää ja kasvattaa lapsi. Eri säädökset velvoittavat […]

Seksuaali- ja lisääntymisterveys on jokaisen omalla vastuulla, mutta miesten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, tiedon tasosta, palvelujen käytöstä ja toiveista palvelujen suhteen on vasta vähän tietoa. Miehet ja pojat ovat juuri tämän vuoksi vuosien 2004–2020 seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman yksi neljästä painopistealueesta. Perinteisesti on ajateltu, että seksuaali- ja lisääntymisterveydestä huolehtiminen on tyttöjen ja naisten asia, eikä poikien […]

Myönteisen muutoksen taustalla ovat vuonna 2015 ratifioitu ns. Istanbulin sopimus sekä samana vuonna voimaan tullut turvakotilaki.  Turvakotiin tulemisen kynnys on usein jo valmiiksi korkea, eikä kynnystä tule korottaa entisestään hankalilla hallinnollisilla esteillä. Näitä olivat ennen turvakotilakia muun muassa asiakasmaksut. ”Turvakotipalvelun tuottajan näkökulmasta turvakotilaki on ollut odotettua parempi ja sen käytäntöön paneminen on sujunut erittäin hyvin.”- […]