Ympäristöterveys

Väestön hyvinvointia kuvaavat trendit ja maapallon kestokykyä kuvaavat käyrät ovat toistensa peilikuvia. Suomen ja koko maapallon väestön hyvinvointi ja terveys eivät ole koskaan olleet niin hyvät kuin nyt. Suotuisalla kehityksellä on kuitenkin nurja puolensa, sillä muutos on tapahtunut luonnon kustannuksella. Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse pelkästään kasvihuonekaasujen lisääntymisestä vaan ilmaston ja meren muodostaman ekosysteemin tasapainon järkkymisestä. […]

Suomalaisten vähäinen silakan kulutus on viime aikoina herättänyt keskustelua eri medioissa. Maatalousvaltaisessa Suomessa silakka oli perusruokaa etenkin rannikkoseuduilla, ja vielä 1980-luvun alussa sitä syötiin kymmenen kertaa nykyistä enemmän. Tällä hetkellä keskivertosuomalainen haukkaa hailia enää noin 300 grammaa vuodessa. Valtaosa Suomen silakkasaalista menee turkiseläinten rehuksi ja kalajauhoteollisuuden raaka-aineeksi. Syitä siihen, miksi silakkaa syödään yhä harvemmin, on […]

Ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on monenlaisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Lyhyellä tähtäimellä toimien vaikutukset voivat Suomessa olla jopa suurempia kuin itse ilmastonmuutoksen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten terveyteen ovat lyhyellä tähtäimellä maltillisia. Sen sijaan osa ilmastonmuutoksen hillintätoimista voi muuttaa elinolosuhteita nopeasti, esimerkkinä asuinalueita paikoitellen voimakkaasti muuttava täydennysrakentaminen. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevia päätöksiä tehdään monilla sektoreilla. Tämän […]

Ilman metalleja ja niistä jalostettuja tuotteita nykyaikainen elämäntyylimme olisi mahdoton. Metallimalmikaivosten toimintaan liittyy kuitenkin riskejä sekä ympäristön että terveyden kannalta. Joskus riskit realisoituvat ympäristöä pilaaviksi haittavaikutuksiksi. Näissä tilanteissa ihmisiä koskevat viihtyvyyshaitat ovat usein ilmeisiä, terveyshaittojenkin mahdollisuutta epäillään. Miten eri intressit voidaan sovittaa yhteen mutkattomasti, vai voidaanko ylipäätään? Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Kaivosvesiverkosto-hankkeessa kehitimme […]

Runsaita vesivaroja ja hyvälaatuista talousvettä pidetään Suomessa usein itsestäänselvyytenä, koska meillä puhtaasta vedestä on harvoin pula. Tosiasiassa talousveden tuotanto ja kaikkina aikoina turvallisen talousveden jakelu on varsin haastava tehtävä.  Haasteina ovat muun muassa vedenjakeluverkostoihin liittyvä, koko ajan kasvava korjausvelka sekä talousveden tuotantoon liittyvien riskinarviointivaatimusten lisääntyminen. Vesihuollon korjausvelka on kurottava umpeen Kansallisen vesistrategian painopisteet ja tietopuutteet […]

Kapkaupungista loppuu vesi. Ihmiskunnan makean veden käytöstä 70 % kuluu maatalouden kasteluvetenä. Sen sijaan Suomesta ei puhdas vesi lopu, mutta osaammeko arvostaa sitä? Vai onko tämä maailman mittakaavassa ylellisyyshyödyke meille itsestäänselvyys? Jotain arvostuksen puutteesta kertoo se, että puhdas vesi huomattiin julistaa ihmisoikeudeksi vasta vuonna 2010. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan, mutta edelleenkin yli 1 000 […]

Julkisuudessa on vitsailtu uudenvuoden viettoon liittyvistä uusista kielloista, terveysriskeistä ja niiden vertailusta. Ja miksei olisi: uudenvuodentinojen lyijy ei todellakaan ole suurimpia ympäristön terveysriskejä eivätkä rakettien aiheuttamat silmävammatkaan. Viranomaisen ja päättäjän rooli on kuitenkin vaikeampi kuin somettajan, kun asioita pitää miettiä yhtaikaa monelta kantilta. Muistan tapauksen, jossa pienen koululaisen oppimisvaikeuksien syy lopulta paljastui: hänellä oli tapana […]

Sain Täystuho-purkista DDT-jauhetta tukkaani, kun olin saanut kansakoulussa täitä. Koska hitaasti häviävän hyönteismyrkky DDT:n myrkyllisyys oli ihmiselle vähäinen, sitä käytettiin ensin holtittomasti, jopa kiloja yhtä puiston puuta kohti. Hyvästä syystä DDT korvattiin muilla aineilla 1970-luvulla, kun ympäristöä haluttiin suojella. DDT:n korvaavat nopeasti ympäristössä häviävät aineet olivat kuitenkin ihmisille vaarallisempia, minkä seurauksena satoja ihmisiä kuoli vuosittain […]

Asuntojen lämmityskausi on alkanut. Tänäkin talvena valtaosa suomalaisista nauttii asunnossaan trooppisista, yli 20 asteen yölämpötiloista. Hellerajaa hipova sisälämpötila ei ole kuitenkaan meidän leveysasteillamme normaali luonnonilmiö. Lämmityskaudella onkin parasta kaivaa pitkät kalsarit ja villasukat esiin ja säätää kodin lämmitys noin 20 asteeseen. Hyvä tavoite on saada sopiva sisälämpötila mahdollisimman vähällä energiankulutuksella. Helpoimmin se onnistuu pukemalla vaatetta […]

Työpaikoilla sisäilman laatua ja mahdollisia ongelmia selvitetään usein kyselyillä. Sisäilmakyselyjä käytetään yhä enemmän myös kouluissa kartoitettaessa kokemuksia sisäilman laadusta ja oireilua. Hyvin toteutettu sisäilmakysely mittaa varsin hyvin, koetaanko rakennuksen sisäilma poikkeuksellisen huonoksi tai oireillaanko siellä poikkeuksellisen paljon. Käytettävissä tulee siis myös olla tietoa siitä, miten samaan kyselyyn on yleensä vastattu. Kyselyt voivat myös antaa viitteitä, […]