Kansallisen FinTerveys-tutkimuksen tiedonkeruu on päättymässä. Lähes 70 prosenttia kutsutuista on osallistunut tutkimukseen joko osallistumalla terveystarkastukseen tai vähintäänkin palauttamalla kyselylomakkeen. Tämä on todella hienoa! Suomalaisten osallistuvat kansanterveydestä kertoviin kansallisiin tutkimuksiin kansainvälisesti verraten huippuhyvin. Monessa Euroopan maassa päästään hädin tuskin 45 prosentin osallistumisaktiivisuuteen. Kuva kansanterveyden tilasta jää silloin vajavaiseksi, mikä haittaa mm. terveyspalveluiden kehittämistä. Miksi on tärkeää, […]
Tiesitkö, että tänäkään syksynä 10 000 nuorta ei pakkaa reppuaan aamulla lähteäkseen töihin tai kouluun? Puhutaan ilman työtä tai opiskelupaikkaa olevista NEET-nuorista, Not in Employment, Education or Training. Vaikka osalla työ- tai opiskeluelämään kiinnittymättömyys on lyhytaikaista, johtaa se osalla sosiaaliseen syrjäytymiseen. Osattomuus vie elämältä pohjan, merkityksen ja ilon. Näköala katoaa. Yhden kärsiessä kärsii koko ympäröivä […]
OECD:n ”Education at a Glance”-raportti aiheutti huolta paljastettuaan, että yhä useampi suomalainen nuori – ja erityisesti nuori mies – ei opiskellut, ei ollut töissä, varusmiespalveluksessa eikä osallistunut kuntouttavaan tai työllistävään toimintaan. NEET-nuorten, ‘Not in Employment, Education or Training’, katsotaan olevan syrjäytymisvaarassa. Vuoden 2016 OECD:n raportin mukaan oli NEET-nuorten osuus 20–24-vuotiaista miehistä noussut 17,6 prosentista 21,1 […]
Terveydenhuollon tutkimuksessa puhutaan toisinaan ”vältettävissä olevasta kuolemasta”. Tällaisen kuoleman välttäminen edellyttää, että palvelut järjestetään uudella tavalla ja hoidossa tapahtuu uudistuksia. Kun kuolema ennen pitkään on aina väistämätön, on hyvä täsmentää, mitä ilmaisulla tarkoitetaan. Tarkasti ottaen kyse on ”terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevista” kuolemasta. Niistä kuolemista, jotka voitaisiin välttää, jos saatavilla olisi ”oikea-aikaisesti” vaikuttavia terveyspalveluja, eli tepsivää […]
Miksi vanhemmat vievät lapsensa päivähoitoon, vaikka ovat itse kotona? Epäily vanhempien ”lusmuilusta” oli esillä julkisessa keskustelussa viime vuonna, kun Sipilän hallitus antoi kunnille mahdollisuuden rajata lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Lastenhoidon valintoja tutkiva CHILDCARE-hanke selvitti vanhempien perusteluja lapsen osallistumiselle varhaiskasvatukseen, silloinkin kun vanhempi on kotona. Hankkeen ensimmäiset tulokset ovat luettavissa tutkimusraportista. Yksivuotiaiden lasten vanhemmille vuonna 2016 suunnattuun kyselyyn vastasi […]
The first population health examination surveys in Finland were conducted as early as in the 1950s and 1960s. Pioneering projects, such as the East-West study and the Finnish Mobile Clinic Health Examination Survey, not only interviewed the participants but also measured and weighed their health status objectively. This was the start of Europe’s longest tradition […]
Ensimmäiset väestön terveystarkastustutkimukset tehtiin Suomessa jo 1950- ja 1960-luvuilla. Uraa uurtaneissa Itä-Länsi- sekä Autoklinikkatutkimuksissa ei ainoastaan haastateltu tutkimukseen osallistuneita, vaan mitattiin ja punnittiin heidän terveydentilaansa, objektiivisesti. Näin Suomessa alkoi Euroopan pisimpään jatkunut terveystarkastustutkimusten perinne. Sitä ovat sittemmin jatkaneet Finriski-, Mini-Suomi -, Terveys2000- ja Terveys 2011- sekä MAAMU-tutkimukset. Ja uusimman, koko manner-Suomen aikuisen väestön terveyttä tutkivan FinTerveys-tutkimuksen kenttävaihe […]
Ei liene uutinen, että ekonomi Espoosta elää todennäköisesti pidempään kuin bussikuski Kainuusta. Terveyden luokkaerot ovat säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet viimeisen 25 vuoden aikana. Alemmissa yhteiskuntaluokissa on vähäisemmän koulutuksen lisäksi usein heikompi terveys ja pienemmät tulot. Hyväosaiset elävät lähes 10 vuotta kauemmin kuin huono-osaiset: hyvin toimeentulevat miehet elävät keskimäärin 82-vuotiaiksi, pienituloiset kuolevat jo noin 73-vuotiaina. […]
Hyvinvointivaltio ja Euroopan unioni ovat professori Maurizio Ferreran mukaan huomattavin 1900-luvun jättämä institutionaalinen perintö. Tällä vuosisadalla näiden kahden instituution rinnakkainelo on ollut myrskyisää, mikä on näkynyt keskusteluissa Brexitistä tai ’puolalaisesta putkimiehestä’. Perinteinen hyvinvointivaltio perustuu kansallisiin rajoihin, kun taas EU:n kantava aate on avautuminen, rajojen ylittäminen. Näiden lähtökohtien yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta, mutta samalla yhä välttämättömämpää, jotta EU:n […]
Jos päättäjien ja virkamiesten tavoitteet toteutuvat, niin kansalaiset eivät parin vuoden päästä huomaa, että heidän sosiaali- ja terveyspalveluidensa tuottamisesta vastaa kunnan sijasta maakunta. Ihmiset tulevat saamaan samat palvelut kuin ennenkin, kertoi Yleisradion uutinen. Tämä on hyvä tavoite, johon on syytä pyrkiä. Optimismi ja kehittämisinto eivät saa kuitenkaan estää varautumista muutoksesta mahdollisesti seuraaviin ongelmiin. Kehittämistyötä on myös […]
