Lapset, nuoret ja perheet

Suomessa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi on merkittävästi cissukupuolisia ja heteronuoria heikompaa.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Euroopan neuvoston yleissopimus (nk. Istanbulin sopimus) on maailman johtava kansainvälinen standardi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumisessa.

Vammaisen lapsen tulee saada elää oman perheensä ja yhteisönsä kanssa kuten muutkin lapset elävät.

Sosiaalisten innovaatioiden rahoituksella on tarkoitus edistää lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisällöllistä ja rakenteellista uudistamista syventämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Hyvinvointialueilla mietitään palvelujen järjestämistä niukoilla budjeteilla ja haluan muistuttaa sinua siitä, että voitte säästää investoimalla opiskeluhuoltopalveluihin.

Turvallinen ja hyväksyvä yhteisö koulussa ja oppilaitoksessa auttaa vahvistamaan nuoren resilienssiä erilaisissa haasteissa ja elämän pyörteissä.

Suomi ja Ruotsi eroavat siinä, miten lapset kokevat väkivaltaa sekä siinä, mitä tietoa väkivallasta kerätään.

Ratkaiseva hetki yhteisvanhemmuuden eli vanhempien keskinäisen yhteistyön syntymiselle on ensimmäisen lapsen odotus ja syntymä. Juuri tuolloin vanhemmat neuvottelevat ja sopivat, miten he käytännössä järjestävät yhteisen lapsensa hoidon kotona ja jakavat perhevapaita sekä vastuita työelämässä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt ehdotuksen kriteereiksi, joiden mukaan sote-ammattilaiset ohjaavat potilaansa HAL-poliklinikoille (huumeet, alkoholi, lääkkeet).

Suomalaisnuorten itse raportoimat ahdistus- ja masennusoireet ovat yleistyneet viime vuosina. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä kohtalaisia tai vaikeita ahdistusoireita raportoi yli 21 % peruskoulun 8–9-luokkalaisista.