Meneillään olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä on keskusteltu, missä määrin valtion rahoituksen olisi kannustettava kuntia ja maakuntia terveysongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Osa uudistuksessa tavoiteltavasta kolmen miljardin hyödystä voitaisiin saavuttaa sairauksia ehkäisemällä ja väestön terveystilaa kohentamalla. On kysytty, pitäisikö sote-uudistuksessa luoda kunnille ja maakunnille taloudellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteita? Keskustelussa, jota on käyty […]
Digitalisaatio on ollut viime vuosien trendi, joka jatkaa vahvistumistaan. Julkisen talouden kestävyysvajeen vakauttamiseksi Suomessa haetaan aktiivisesti uusia ratkaisuja ja yhteiskunnan rakenteita uudistetaan. Samalla palvelujen digitalisaatio on nostettu keskeiseksi menestyksen avaimeksi. Digitalisaatio nähdään uusia ovia avaavana mahdollisuutena, jolla voidaan tehostaa organisaatioiden toimintaa ja muuttaa nykyisiä toimintamalleja aikaisempaa asiakaslähtöisemmiksi. Myös nykyisen hallituksen usko julkisten palvelujen digitalisoinnin hyötyihin on vahva. […]
Asiakaskeskeisyys”, ”asiakastarpeet.” Tuttuja sanoja keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Vähemmän on keskusteltu, keitä nämä asiakkaat itse asiassa ovat. Jos julkinen keskustelu ja lainvalmistelu perustuvat vain mielikuviin, voi monen asiakasryhmän tarpeet ja käyttäytyminen tulla uudistajille yllätyksenä. Perustason palvelujen, yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaskunta on hyvin vakiintunutta. Palvelujärjestelmän uudistus voi muuttaa tämän pitkän ajan kuluessa […]
Vai olenko ymmärtänyt väärin? Onko asiakkaan oikeus valita edelleen isäntänä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa? Vastaus riippuu näkökulmasta. Hallitus hakee sote-uudistuksella radikaalia muutosta, jossa perustason palvelut järjestetään kokonaan markkinaideologiaan nojautuen. Uudistuksen vipuvarreksi, rengiksi on otettu asiakkaan valinnanvapaus. Palvelutuotanto pitää saada monipuolistettua, jotta palveluja valitsevilla asiakkailla olisi todellista valinnanvaraan. Jotta markkinoille saataisiin pöhinää, tulee kaikki peruspalvelut, siis […]
On hurjan tärkeää saada valita itse. Päättää, millaisia vaatteita pukee päälleen tai millaista ruokaa syö. Arkipäiväisten valintojen tekeminen on merkittävä osa identiteettiä. Yksi yhteiskunnan inhimillisyyden mittari on, kuinka se kunnioittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuutta olla yksilöitä, ja kuinka se turvaa heidän mahdollisuutensa tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Ikääntyneiden kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa erilaisissa laitoksissa ja […]
Asiakkaan valinnanvapauden kehittäminen on osa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. THL:n arvioiden mukaan uudesta palvelujärjestelmästä on tulossa vaikeasti hallittava, eikä palvelujärjestelmämme ole vielä valmis valinnanvapauteen. Valinnanvapauden hyötyjä korostettaessa pohditaan harvoin, voiko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas ylipäänsä valita tarjotuista palveluista, ja vastaavatko tarjolla olevat palvelut todella heidän tarpeitaan. Vapaudessa valita huonosti tarpeita vastaavien palveluiden välillä ei ole mieltä. […]
Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoituksemme apteekkimarkkinoiden avaamisesta kilpailulle on herättänyt keskustelua. Vastaamme tässä kirjoituksessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksenHannes Enlundin ja Apteekkariliiton Erkki Kostiaisen Helsingin Sanomissa esittämiin väitteisiin kirjoituksemme sisällöstä. Olemme kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä lääkekustannusten kasvun syistä. Kustannusten kasvu johtuu ensisijaisesti lääkehoitojen kehittymisestä ja ikääntyvän väestön lisääntyvästä lääkkeiden käytöstä. Mielestämme terveydenhuoltojärjestelmää kannattaa kuitenkin kehittää siten, että mahdollisimman monella ihmisellä on […]
Terveysaseman vaihtaminen on jäänyt varsin vähäiseksi. Väestöstä vain pari-kolme prosenttia on vaihtanut terveysasemaa, kertoi THL maaliskuussa. Pientä lukua selittää osin, että suuri osa työikäisestä väestöstä ei käytä terveyskeskuksia, vaan työterveyshuoltoa, jota valinnanvapaus ei koske. Yksinomaan terveyskeskusten asiakkaista laskettuna (viikon aikana terveysasemalla käyneistä) vaihtajia olikin jo noin 8 prosenttia. Keitä terveysaseman vaihtajat sitten ovat? Ensinnäkin he ovat […]
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat vastasivat tammi-helmikuussa Sosiaalibarometrinkysymyksiin, mitä tekijöitä he pitivät sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksinä. Vastauksissa mainittiin sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja hallinnon selkeys, hyvän johtamisen ohella. Jos sote-johtajia on uskominen, vaarantaa hallituksen huhtikuun alun päätös uudistuksen, sillä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen jyrkkä erottaminen toisistaan eri oikeushenkilöille sekä […]
Hallitus sopi viimeisimmässä sote-linjauksessaan huhtikuun alussa, että nykyisin kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan yhtiöittämään. Uudet itsenäiset yhtiöt tulevat kilpailemaan samoilla markkinoilla nykyisten yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluja myyvien firmojen kanssa. Avoinna on kysymys, millaisia yhtiöitä maakunnat tulevaisuudessa omistavat: tavallisia osakeyhtiöitä, osuuskuntiako vaiko ehkä uusia yhteiskunnallisia yrityksiä tai edellisten risteytyksiä? Kysymys yhtiömuodosta ei ole akateeminen. […]
