Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuodenvaihteessa. Muutoksen on ennakoitu helpottavan monen ihmisen elämää, kun vähimmäisturva saadaan jatkossa yhdestä paikasta. On puhuttu asiakkaan ’luukuttamisen’ vähentämisestä. Tällä on perusteltu jo vuosikymmenien ajan nyt toteutuvaa siirtoa. Kela-siirron kokeiluista saatiin perustelua tukevia tuloksia 1990-luvulla. Tosiasiallisesti vain niiden henkilöiden ’luukuttaminen’ vähenee, jotka joutuvat turvautumaan alhaisen perusturvan vuoksi toimeentulotukeen samalla kun he […]
EU:n ja Yhdysvaltain välistä TTIP-sopimusta on neuvoteltu vuodesta 2013 lähtien. Osa sopimuksesta on neuvoteltu jo pitkälle, mutta haasteellisia neuvottelukysymyksiä on jäänyt myös loppusuoralle. Suomessa Eduskunta on käsitellyt kevään aikana etenkin TTIP-sopimuksen sijoittajansuojaa. TTIP-sopimus on uuden sukupolven kauppa- ja investointisopimus. Se puuttuu aikaisempia sopimuksia syvemmin kansalliseen politiikkaan ja sääntelyn mahdollisuuksiin. Sopimusluonnos käsittelee tavaroiden kaupan lisäksi palveluita, investointeja, julkisia […]
Talouskurin merkityksestä talouden elvyttämisessä ovat keskustelleet etenkin ekonomistit. Talouskurin muut – etenkin terveydelliset – vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Taloustieteilijät kutsunevat näitä vaikutuksia oheiskustannuksiksi. Makrotalouden muutosten terveysvaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti jo siinä määrin, että tutkijat ovat jakautuneet kahteen koulukuntaan. Niin sanottu prosyklinen koulukunta väittää, että talouskasvun ajat ovat terveydelle tuhoisimpia. Vastasyklisen koulukunnan mukaan taas lama on tuhoisaa […]
Selvityshenkilöryhmä jätti toukokuun lopussa loppuraporttinsa valinnanvapaudesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kouluterveydenhuolto on viisaasti jätetty pois sosiaali- ja terveyskeskuksen tuottamista palveluista ja 6 kuukauden välein tarjoutuvasta vaihtomahdollisuudesta. Hämmentävästi kouluterveydenhuolto on kuitenkin sijoitettu muihin valinnanvapauden piiriin sijoittuviin peruspalveluihin, joiden tuottajan asiakas valitsee saatuaan sosiaali- ja terveyskeskuksesta lähetteen, palveluohjauksen tai viranomaisen tekemän etuuspäätöksen. Mitä tämä käytännössä […]
Meneillään olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä on keskusteltu, missä määrin valtion rahoituksen olisi kannustettava kuntia ja maakuntia terveysongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Osa uudistuksessa tavoiteltavasta kolmen miljardin hyödystä voitaisiin saavuttaa sairauksia ehkäisemällä ja väestön terveystilaa kohentamalla. On kysytty, pitäisikö sote-uudistuksessa luoda kunnille ja maakunnille taloudellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteita? Keskustelussa, jota on käyty […]
Digitalisaatio on ollut viime vuosien trendi, joka jatkaa vahvistumistaan. Julkisen talouden kestävyysvajeen vakauttamiseksi Suomessa haetaan aktiivisesti uusia ratkaisuja ja yhteiskunnan rakenteita uudistetaan. Samalla palvelujen digitalisaatio on nostettu keskeiseksi menestyksen avaimeksi. Digitalisaatio nähdään uusia ovia avaavana mahdollisuutena, jolla voidaan tehostaa organisaatioiden toimintaa ja muuttaa nykyisiä toimintamalleja aikaisempaa asiakaslähtöisemmiksi. Myös nykyisen hallituksen usko julkisten palvelujen digitalisoinnin hyötyihin on vahva. […]
Asiakaskeskeisyys”, ”asiakastarpeet.” Tuttuja sanoja keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Vähemmän on keskusteltu, keitä nämä asiakkaat itse asiassa ovat. Jos julkinen keskustelu ja lainvalmistelu perustuvat vain mielikuviin, voi monen asiakasryhmän tarpeet ja käyttäytyminen tulla uudistajille yllätyksenä. Perustason palvelujen, yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaskunta on hyvin vakiintunutta. Palvelujärjestelmän uudistus voi muuttaa tämän pitkän ajan kuluessa […]
Vai olenko ymmärtänyt väärin? Onko asiakkaan oikeus valita edelleen isäntänä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa? Vastaus riippuu näkökulmasta. Hallitus hakee sote-uudistuksella radikaalia muutosta, jossa perustason palvelut järjestetään kokonaan markkinaideologiaan nojautuen. Uudistuksen vipuvarreksi, rengiksi on otettu asiakkaan valinnanvapaus. Palvelutuotanto pitää saada monipuolistettua, jotta palveluja valitsevilla asiakkailla olisi todellista valinnanvaraan. Jotta markkinoille saataisiin pöhinää, tulee kaikki peruspalvelut, siis […]
On hurjan tärkeää saada valita itse. Päättää, millaisia vaatteita pukee päälleen tai millaista ruokaa syö. Arkipäiväisten valintojen tekeminen on merkittävä osa identiteettiä. Yksi yhteiskunnan inhimillisyyden mittari on, kuinka se kunnioittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuutta olla yksilöitä, ja kuinka se turvaa heidän mahdollisuutensa tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Ikääntyneiden kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa erilaisissa laitoksissa ja […]
Asiakkaan valinnanvapauden kehittäminen on osa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. THL:n arvioiden mukaan uudesta palvelujärjestelmästä on tulossa vaikeasti hallittava, eikä palvelujärjestelmämme ole vielä valmis valinnanvapauteen. Valinnanvapauden hyötyjä korostettaessa pohditaan harvoin, voiko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas ylipäänsä valita tarjotuista palveluista, ja vastaavatko tarjolla olevat palvelut todella heidän tarpeitaan. Vapaudessa valita huonosti tarpeita vastaavien palveluiden välillä ei ole mieltä. […]
