Väkivalta

Keskiviikkona 25.11. vietetään kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Naisiin kohdistuva väkivalta on globaali ihmisoikeusongelma, jolle koronaepidemia on maalannut astetta syvemmän harmaan sävyn kuluvan vuoden aikana. Avun hakemiseen ja sosiaalisiin suhteisiin vaikuttaneet rajoitustoimet, kotiin sulkeutuminen sekä heikentynyt taloudellinen tilanne ja huoli tulevasta ovat lisänneet merkittävästi perhe- ja parisuhdeväkivallan riskiä maailmanlaajuisesti. Monessa Euroopan maassa järjestöt ja […]

”Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Turvakodista saat apua lähisuhdeväkivaltaan ja sen uhkaan ympärivuorokauden ilmaiseksi. Vamma tai toimintarajoite ei ole este avunsaamiselle. Turvakoti suojaa väkivallalta.” Esteettömyyden taso vaihtelee turvakotikohtaisesti. Jokaiselle vammaiselle henkilölle löytyy kuitenkin turvakotiverkostosta turvakotipaikka. Jotta jokaiselle löytyisi akuutissa kriisissä juuri hänelle parhaiten sopiva turvakotipaikka, tarvitaan yksityiskohtaisempaa ja saavutettavampaa tietoa esteettömyydestä. Tuotamme tänä syksynä Invalidiliiton […]

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen. Me aikuiset olemme lapsia ja nuoria varten. Kaikkea lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, kiusaamista, häirintää ja houkuttelua voidaan ja pitää ehkäistä. Turvaton kasvuympäristö, hoidon ja huolenpidon laiminlyönti ja kokemukset väkivallasta piirtyvät lapsen ja nuoren mieleen. Tutkimusnäyttö osoittaa vahvasti, että haitalliset kokemukset vaikuttavat elämään ja kehitykseen pitkälle aikuisuuteen […]

Lapsen oikeus suojeluun on keskeinen ihmisoikeus. Suomessa tätä oikeutta edistetään nyt aiempaa laajemmin keinoin: olennaisten ihmisoikeussopimusten toimeenpano saatetaan ajan tasalle. Lanzaroten sopimuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma valmisteilla Lanzaroten ihmisoikeussopimuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua kaikkea lapsiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää, houkuttelua ja seksuaaliväkivaltaa, suojata lapsiuhrien asemaa ja edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä lasten suojelemiseksi. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan […]

Naisiin kohdistuva väkivalta tunnistetaan nykyisin merkittäväksi globaaliksi ihmisoikeusongelmaksi. Väkivalta aiheuttaa kärsimystä, kuolemia ja taloudellista vahinkoa myös Suomessa. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan keskittyvä Istanbulin sopimus velvoittaa ohjaamaan reursseja väkivallan ehkäisemiseen ja poistamiseen. Sopimus edellyttää myös sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa väkivallan vastaisessa työssä. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, […]

Suurin osa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta tehdään yli 13-vuotiaille. Vaikka nuoruusiässä kyky käsitellä ja jäsennellä kokemuksia kasvaa, ovat nuoruuden aikaiset seksuaaliväkivallan kokemukset joissakin tutkimuksissa yhdistyneet jopa vakavampaan ja monimuotoisempaan psyykkiseen oireiluun kuin pienemmillä lapsilla. Seksuaaliväkivaltaa kokeneilla nuorilla on lisäksi usein taustassaan aiempia haavoittuvuustekijöitä, jotka osaltaan ennustavat oireilun voimakkuutta. Lancetin tutkimuksessa (2019) tarkasteltiin 491 raiskauksen uhrien tukikeskukseen […]

Minkäänlainen lapsiin kohdistuva väkivalta ei ole oikeutettua. Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta on ehkäistävissä. Näitä kahta asiaa korostaa myös YK:n lapsen oikeuksien komitea väkivallan torjuntaa koskevassa yleiskommentissaan. Oikeus väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen ei kuitenkaan toteudu itsestään: se vaatii johdonmukaista työtä koko yhteiskunnan tasolla. Väkivallan torjunta ei ole vain jonkun tietyn hallinnonalan tai palvelukokonaisuuden asia, vaan meidän […]

Sukuelinten silpominen on väkivallan muoto, joka rikkoo tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia sekä loukkaa heidän koskemattomuuttaan, terveyttään ja hyvinvointiaan. Silpominen on Suomessa rikos, josta voidaan tuomita 10 vuodeksi vankeuteen. Suomi on sitoutunut tekemään työtä kansainvälisten sopimusten, kuten Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) pohjalta, jossa sitoudutaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisyyn ja torjumiseen ja erikseen mainitaan […]

Lapsuusajan haitallisilla kokemuksilla on yllättävän kauaskantoisia ja moninaisia seurauksia terveyteen ja hyvinvointiin. Myös yhteiskunnallisia vaikutuksia on nähtävillä. Lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset (ACEs, Adverse Childhood Experiences) jaetaan karkeasti kolmeen eri luokkaan: lapseen kohdistuva väkivalta (fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen), laiminlyönti (fyysinen, psyykkinen) sekä perheen monimuotoiset ongelmat (esim. vanhempien ero, väkivalta, päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat, vankeustuomio). Lapsuuden kokemusten varjot […]

Suomalaislapset ovat väkivaltaepäilyselvittelyiden osalta keskenään eriarvoisessa asemassa. Vain osa lapsista ohjautuu yliopistosairaaloiden lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköihin, jotka ovat erikoistuneet lapseen kohdistuneiden seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten selvittämiseen. Näiden yksiköiden toiminnalle on ominaista vahva moniammatillinen yhteistyö, tutkimusnäyttöön pohjautuvat menetelmät ja lapsiystävälliset tilat. Erikoistuneisiin yksiköihin ohjautuu arviolta vain alle viidennes lapsista ja perheistä, joissa lapsen epäillään joutuneen […]