Väkivalta

Lapsuusajan haitallisista kokemuksista kohti toiveikasta tulevaisuutta

Lukuaika7 min

Lapsuusajan haitallisilla kokemuksilla on yllättävän kauaskantoisia ja moninaisia seurauksia terveyteen ja hyvinvointiin. Myös yhteiskunnallisia vaikutuksia on nähtävillä. Lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset (ACEs, Adverse Childhood Experiences) jaetaan karkeasti kolmeen eri luokkaan: lapseen kohdistuva väkivalta (fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen), laiminlyönti (fyysinen, psyykkinen) sekä perheen monimuotoiset ongelmat (esim. vanhempien ero, väkivalta, päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat, vankeustuomio). Lapsuuden kokemusten varjot […]

Lue lisää Lapsuusajan haitallisista kokemuksista kohti toiveikasta tulevaisuutta

Barnahus-hankkeessa rakennetaan mutkattomia palvelupolkuja väkivaltaa kokeneille lapsille

Suomalaislapset ovat väkivaltaepäilyselvittelyiden osalta keskenään eriarvoisessa asemassa. Vain osa lapsista ohjautuu yliopistosairaaloiden lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköihin, jotka ovat erikoistuneet lapseen kohdistuneiden seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten selvittämiseen. Näiden yksiköiden toiminnalle on ominaista vahva moniammatillinen yhteistyö, tutkimusnäyttöön pohjautuvat menetelmät ja lapsiystävälliset tilat. Erikoistuneisiin yksiköihin ohjautuu arviolta vain alle viidennes lapsista ja perheistä, joissa lapsen epäillään joutuneen […]

Lue lisää Barnahus-hankkeessa rakennetaan mutkattomia palvelupolkuja väkivaltaa kokeneille lapsille

Väkivalta sävyttää myös korona-arkea – mikä tepsisi vanhaan vitsaukseen?

Elämme koronapandemian vuoksi monessa suhteessa poikkeuksellisia aikoja. Samalla jotkin vanhat sitkeät vitsaukset ovat poikkeusoloissa korkeintaan pahentuneet. Lähisuhdeväkivallan kasvusta on koteihin jäämisen seurauksena saatu viitteitä ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Koronaolosuhteissa huoli väkivallan uhreista ja väkivallalle altistuvista lapsista on onneksi noussut yleiseen keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta olivat epidemian mittakaavalla elämää tuhoava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma jo ennen […]

Lue lisää Väkivalta sävyttää myös korona-arkea – mikä tepsisi vanhaan vitsaukseen?

Pelko erottaa henkisen väkivallan tavallisesta riitelystä

Ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen ja liikkuminen ovat vähentyneet poikkeusolojen aikana. Tämä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tavalla, josta kenelläkään ei ole kovin tarkkaa tietoa. Olemme nähneet, että poikkeustilassa ihmisten välinen solidaarisuus lisääntyy. Joku soittaa säkkipilliä koko kylälle, toinen käy kaupassa vanhukselle. Tästä meidän jokaisen pitää oppia ja iloita. Sitten on käytöksen muutoksen synkkä puoli. Koronapandemian tuomien rajoitusten seurauksena […]

Lue lisää Pelko erottaa henkisen väkivallan tavallisesta riitelystä

Poikkeusoloissakin lapsilla on oikeus toivoon ja turvallisiin aikuisiin

Tämänkaltaista kevättä ei kukaan odottanut tulevaksi. Mielenmyllerrystä ja epävarmuutta ovat aiheuttaneet arkeemme vyöryneet koronauutiset, otsikot terveysuhkista, tapaamisrajoituksista ja karanteenista, sairastumisista, taloudellisesta ahdingosta sekä lapsiperheiden haasteet selviytyä leikki-ikäisten ja etäkoululaisten sekä oman työn yhteensovittamisesta. Huolta ovat varmasti aiheuttaneet tiedot poliisin kotihälytysten, päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan kasvusta. Onneksi on löydetty myös uusia auttamisen väyliä, kuten kotiin tuotavaa […]

Lue lisää Poikkeusoloissakin lapsilla on oikeus toivoon ja turvallisiin aikuisiin

Raiskauksesta selviää

Seksuaaliväkivalta puhuttaa julkisuudessa yhä useammin ja hyvä niin. Mitä enemmän puhumme asiasta julkisesti, sen matalammaksi tulee kynnys seksuaaliväkivaltaa kokeneelle hakea apua. Asian tabuluonteisuuden purkaminen antaa rohkeutta ottaa asia puheeksi. Pelkkä puhuminen ei kuitenkaan auta, vaan tarvitaan myös palveluja. Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen 2015. Sopimus on juridisesti velvoittava ja sen ansiosta raiskauksen uhrien palvelut ovat maassamme […]

Lue lisää Raiskauksesta selviää

Kulttuurinmuutosta tarvitaan sukupuolistuneen väkivallan tunnistamiseksi

Viranomaisten asenteet ja ymmärrys lähisuhdeväkivallasta kaipaavat terästämistä. Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä sukupuolittunutta, tyypillisesti syklistä, pitkään jatkuvaa ja ajan kuluessa raaistuvaa, jos siihen ei puututa. Tämä unohtuu edelleen usein sekä väkivallan uhreja kohtaavilta ammattilaisilta että laajemmin yhteiskunnassamme lähisuhdeväkivallasta puhuttaessa. Ilman lähisuhdeväkivallan systemaattista riskinarviointia sote-ammattilainen tai poliisi voivat virheellisesti arvioida väkivallanteon yksittäistapaukseksi, humalapäissään tehdyiksi huitaisuiksi tai pariskunnan riitelyksi, […]

Lue lisää Kulttuurinmuutosta tarvitaan sukupuolistuneen väkivallan tunnistamiseksi

Taloudellinen lähisuhdeväkivalta – väkivallan muodoista tuntemattomin – voi sattua kenen tahansa kohdalle

Taloudellinen väkivalta on vallankäyttöä, ja se eroaa selkeästi riitatilanteesta. Riidassa on kaksi osapuolta, jotka keskustelevat tasa-arvoisesti, eikä kummankaan tarvitse pelätä tai olla varuillaan. Taloudellisessa väkivallassa on puolestaan kyse taloudellisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta ja rahaan liittyvästä vahingoittamisesta. Tilanteesta, jonka tavoitteena on kontrolloida ja alistaa. Kuten lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, taloudellisen väkivallan kanssa esiintyy usein samanaikaisesti monta erilaista väkivallan […]

Lue lisää Taloudellinen lähisuhdeväkivalta – väkivallan muodoista tuntemattomin – voi sattua kenen tahansa kohdalle

Lapsen oikeudet, turvallisuus ja väkivallan ehkäisy – nyt on aika toimia!

Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus, on entinen UNICEF:in pääjohtaja James Grant todennut viisaasti. Vuonna 1989 solmittu YK:n kansainvälinen sopimus lapsen oikeuksista on ollut voimassa tänä vuonna jo 30 vuotta, mutta miten on käynyt lapsen oikeuksien toteutumisen juhlavuoden Suomessa? Hyviä käytäntöjä ja myönteistä kehitystä Suomi on maailman turvallisimpia maita synnyttää ja kasvattaa lapsi. Eri säädökset velvoittavat […]

Lue lisää Lapsen oikeudet, turvallisuus ja väkivallan ehkäisy – nyt on aika toimia!

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma suuntaa palveluita miehille

Seksuaali- ja lisääntymisterveys on jokaisen omalla vastuulla, mutta miesten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, tiedon tasosta, palvelujen käytöstä ja toiveista palvelujen suhteen on vasta vähän tietoa. Miehet ja pojat ovat juuri tämän vuoksi vuosien 2004–2020 seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman yksi neljästä painopistealueesta. Perinteisesti on ajateltu, että seksuaali- ja lisääntymisterveydestä huolehtiminen on tyttöjen ja naisten asia, eikä poikien […]

Lue lisää Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma suuntaa palveluita miehille