Lain mukaan oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Ahtaat sukupuolinormit rajoittavat erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten elämää. Asenneilmapiiri seksuaalivähemmistöjä kohtaan on muuttunut erityisesti 2000-luvun aikana suvaitsevaisemmaksi. Sama kehityskulku ei kuitenkaan ole ulottunut sukupuolivähemmistöihin ja asenteiden ohella transsukupuolisten juridiseen asemaan liittyy edelleen massiivisia ongelmia. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat […]
Terveyskeskuslääkäri Oma Keskiverto lähtee aamulla töihin ja miettii, keitä potilaita hän tapaa tänään. Vastaanotolle voi tulla äiti vauvan kanssa, keski-ikäinen yrittäjä, rollaattorilla kulkeva muistisairas vanhus tai työtön 25-vuotias mies, jolla on elämä solmussa. Usein Keskiverto toimii paitsi lääkärinä, myös ohjaa potilaita sosiaalipuolen palveluihin. Tänään käynnille on tulossa muutama uusi asiakas, joita Keskiverto ei ole tavannut […]
”Tulevaisuuden sosiaalityö toimii mahdollisimman lähellä ihmisten elämänpiiriä. Sosiaalityö on matalalla kynnyksellä tavoitettavaa lähipalvelua, jolle on ominaista yhteisöllinen lähestymistapa ja yhteiskunnallinen näkökulma.” Näin alkaa sosiaalityön tulevaisuutta selvittäneen työryhmän visio. Se tuo esiin sosiaalityön kokonaisvaltaisuuden, mikä on työn erityinen vahvuus. Samalla kun sosiaalityöllä on keskeinen tehtävä työikäisten ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten osallisuuden ja arkipäivän sujuvuuden edistäjänä, […]
Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa puhuttiin paljon valinnanvapaudesta ja sairaalasänkyjen sijainneista. Vähemmälle huomiolle jäi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen (jatkossa lyhennämme ”hyte”). Kulisseissa kuitenkin tapahtui. Lähes jokaiseen maakuntaan oli nimetty hyte-valmistelija, jonka tehtävänä oli miettiä, miten hyte-työtä edistettäisiin paremmin niiden kuuluisien leveiden hartioiden toimesta maakunnissa, ja miten tukea kuntia niiden tärkeässä hyte-työssä. […]
Kulttuurin ja taiteen merkitys yhtenä ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistävänä tekijänä on saamassa yhä painavampaa jalansijaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa ja kehitettäessä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä esittää tuoreessa raportissaan lukuisia jatkotoimia, joihin kulttuurihyvinvointityön vakiinnuttamiseksi on ryhdyttävä. Samaisessa raportissa muistutetaan, että Suomi on politiikkaohjelmien ja rakenteiden tasolla taiteesta ja […]
THL julkaisi syksyllä hyvinvointikertomustyön avuksi minimitietosisällöt kuntien ja alueiden käyttöön. Työskentelemme hyvinvointijohtamisen äärellä Lapissa ja pohdimme tässä blogikirjoituksessa, miten tällaiset mallit toimivat, kun ne otetaan käyttöön maakunnan kehittämistyössä. Meillä on vielä tuoreessa muistissa Lapin maakunnallisen hyvinvointiohjelman teko, joten palataanpa siihen. Hyvinvointi on kaikkien asia ”Hyvinvointi on kaikkien asia” on ajatus, jonka pohjalta rakennamme Lapissa maakunnallista […]
Kouluruokailusuositusten noudattaminen, ikääntyneiden lonkkamurtumien määrä, kuntalaisten kirjastokäynnit, syrjäytyneiden nuorten määrä, sairastavuus kunnassa, tervehampaisten 12-vuotiaiden määrä. Mitä yhteistä näillä on? Kaikki ovat indikaattoreita, joilla kunnat ja alueet mittaavat ja suuntaavat tekemäänsä hyvinvoinnin edistämistyötä. Hyvinvointimme on usean tekijän summa, ja sen toteutumista voi katsoa monesta eri suunnasta. Niinpä indikaattoreita ja mittareitakin on monenlaisia, ja ne ovat erilaisia […]
Työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan viime vuoden alussa. Sen periaatteena on kannustaa työttömiä aktiivisuuteen sillä uhalla, että muuten työttömyysetuutta alennetaan 4,65 prosenttia joka vastaa yhtä päivää kuukaudessa. Aktiivimallista on julkaistu niukasti vaikutusarvioita johtuen osin simulointimallien tietopohjan puutteista. Siksi tehdyt vaikutusarviot hallituskauden muutoksista muun muassa tuloeroihin ja pienituloisuusasteeseen (esim. Tervola ja Kärkkäinen 2018; Tervola 2019) eivät ole […]
Ota hetki aikaa ja mieti elämääsi. Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa? Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Olen tarpeellinen muille ihmisille. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen. Koen, että […]
Miten tunnistaa ihmiset, jotka voisivat hyötyä erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta? Miten heidät tavoitetaan ja miten heidän palvelujen tarvettaan tulisi arvioida? Palvelutarpeista puhutaan usein tavalla, joka olettaa ne ikään kuin asiakkaan ominaisuuksiksi, jotka voidaan objektiivisesti mitata ja tunnistaa. Ovatko palvelutarpeet jotakin, joita asiakkailla on vai ovatko ne jotakin, jotka määrittyvät vuorovaikutuksessa palvelujärjestelmän kanssa? Onko […]
