Miten tunnistaa ihmiset, jotka voisivat hyötyä erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta? Miten heidät tavoitetaan ja miten heidän palvelujen tarvettaan tulisi arvioida? Palvelutarpeista puhutaan usein tavalla, joka olettaa ne ikään kuin asiakkaan ominaisuuksiksi, jotka voidaan objektiivisesti mitata ja tunnistaa. Ovatko palvelutarpeet jotakin, joita asiakkailla on vai ovatko ne jotakin, jotka määrittyvät vuorovaikutuksessa palvelujärjestelmän kanssa? Onko […]
Työ tuo toimeentuloa, osallisuutta sekä hyvinvointia, ja kaikilla tulisi olla oikeus työhön. Saatiinpa sote-, kasvupalvelu- tai maakuntauudistus voimaan nyt tai vasta lähitulevaisuudessa, kannattaa alueilla tarkastella, mitä voidaan tehdä heti osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi. Maakuntien valmistelutyön tueksi on laadittu muistilista, joka sisältää parhaat vinkit palvelujen kehittämiseen. Varmista yhteinen tahto ja luo kokonaiskuva Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen vaatii, […]
Reformi ja yhdyspinnat ovat mahdollisuuksia. Ehkäisevälle päihdetyölle tämä hallintoslangi tarkoittaa hienoa tilaisuutta päivittää toiminta ja tavoitteet. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että kunta ja maakunta ratkovat ihmisten arkeen ja palveluihin liittyviä haasteita yhdessä. Kunnan ei tarvitse selvitä esimerkiksi paikallisista päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä yksin: jos vaikkapa nuorisotoimessa tarvitaan lisää ehkäisevän työn osaamista, maakunnan tehtäviin kuuluu […]
Suomessa oli tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana noin 91 000 kotitaloutta, jotka olivat ainakin kuukauden tulottomia. Näistä noin 42 000:lla tulottomuus kesti kolme kuukautta tai pidempään. Tulottomuudella tarkoitamme tässä vähimmäisturvan varassa olemista eli tilannetta, jossa henkilö saa toimeentulotukea ja sen lisäksi mahdollisesti muita verottomia etuuksia, kuten asumistukea, lapsilisää tai elatusapua tai -tukea. Riski […]
Hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeessa rakennettiin maakunnallinen Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli yhteistyössä STM:n, THL:n sekä viiden maakuntapilotin ja kansalaisten kanssa. Mallissa kuvataan, miten asiakkaiden kokemustieto ja kehittämisideat välittyvät virkamiesjohdolle ja poliittiseen päätöksentekoon palvelujärjestelmän eri tasoilla. Malli tuo näkyväksi missä rakenteissa, miten ja millä edellytyksillä asiakkaiden osallisuus mahdollistetaan maakunnissa. Hyväkään malli ei muutu käytännöksi ilman tietoisuutta sen olemassaolosta. […]
Islantia kohtasi vuosikymmen sitten vakava taloudellinen kriisi, joka kosketti kaikkia maan asukkaita. Kun Islanti oli Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2014, yksi pääteemoista oli yhteiskunnallisten kriisien seuraukset ja niiden mittaaminen. Islantilaisen Sigríður Jónsdóttirin johtamassa NOVI-hankkeessa valittiin kolmekymmentä hyvinvointia mittaavaa osoitinta. Niiden tarkoitus on varoittaa mahdollisimman reaaliajassa kansalaisten hyvinvoinnissa tapahtuvista muutoksista. Mittaristo sisältää monipuolisesti hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia, […]
Ehkäisevä päihdetyö sai uuden lain vuonna 2015 (524/2015). Laki liitti rahapelihaitat osaksi ehkäisevää päihdetyötä tupakoinnin ja päihdehaittojen rinnalle. Halusimme tietää, minkälaisia vaikutuksia lailla on ollut alueiden tai kuntien ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevien mielestä. Haastattelimme ammattilaisia kolmella alueella, jossa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vakiintuneet, mutta työ on käytännössä järjestetty eri tavoin: ostopalveluna, kunnan omana toimintana tai […]
Useat mediat ovat viime aikoina uutisoineet vakavasta lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivallan seurauksena on menehtynyt ihmisiä tänäkin syksynä. Moni julkisuuden henkilö on myös rohkeasti kertonut omilla kasvoillaan julkisuudessa lähisuhdeväkivallan kokemuksistaan. Motivaationa vaikean henkilökohtaisen asian esilletuomiseen heillä on usein rohkaista muita samaa kokeneita hakemaan apua. Tämä on tärkeää, koska jokainen lähisuhdeväkivallan uhri on liikaa. Voidaan sanoa, että jokainen suomalainen […]
Valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus on herättänyt kansallisen tiedonjanon. Toimintojen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi tarvitaan tietoa monella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain (ns. järjestämislaki) luonnoksen mukaan THL arvioi jatkossa maakuntien kykyä järjestää palveluja laissa määrätyllä tavalla. Palvelujen järjestäjänä maakunta on velvoitettu seuraamaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa palvelutuotannon suunnittelemiseksi ja toisaalta arvioimaan palveluntuottajien […]
Tulevassa sote-maailmassa maakuntien elinkelpoisuus on tiukasti kansallisessa ohjauksessa, kun maakuntien sote-kustannusten kehitystä seurataan jatkossa kansallisella tasolla nykyistä tarkemmin. Järjestäjälle tulee paineita valvoa palvelutuotantoa ja sen onnistumista monella eri tavalla. Toiminnan, tuottavuuden ja laadun kolminaisuus on keskeinen elementti. Sitä tukevat muut sote-uudistuksen strategiset tavoitteet, joita ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja saatavuus. THL:n arviointitehtävä ryydittää maakuntien toiminnan seurantaa, jolloin kehityksen […]
