Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen

Miten mitata hyvinvointia yhteiskunnallisissa kriiseissä?

Islantia kohtasi vuosikymmen sitten vakava taloudellinen kriisi, joka kosketti kaikkia maan asukkaita. Kun Islanti oli Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2014, yksi pääteemoista oli yhteiskunnallisten kriisien seuraukset ja niiden mittaaminen. Islantilaisen Sigríður Jónsdóttirin johtamassa NOVI-hankkeessa valittiin kolmekymmentä hyvinvointia mittaavaa osoitinta. Niiden tarkoitus on varoittaa mahdollisimman reaaliajassa kansalaisten hyvinvoinnissa tapahtuvista muutoksista. Mittaristo sisältää monipuolisesti hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia, […]

Lue lisää Miten mitata hyvinvointia yhteiskunnallisissa kriiseissä?

Laki tukee ehkäisevää päihdetyötä kunnissa

Ehkäisevä päihdetyö sai uuden lain vuonna 2015 (524/2015). Laki liitti rahapelihaitat osaksi ehkäisevää päihdetyötä tupakoinnin ja päihdehaittojen rinnalle. Halusimme tietää, minkälaisia vaikutuksia lailla on ollut alueiden tai kuntien ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevien mielestä. Haastattelimme ammattilaisia kolmella alueella, jossa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vakiintuneet, mutta työ on käytännössä järjestetty eri tavoin: ostopalveluna, kunnan omana toimintana tai […]

Lue lisää Laki tukee ehkäisevää päihdetyötä kunnissa

Kysy väkivallasta, toivoo kokija

Useat mediat ovat viime aikoina uutisoineet vakavasta lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivallan seurauksena on menehtynyt ihmisiä tänäkin syksynä. Moni julkisuuden henkilö on myös rohkeasti kertonut omilla kasvoillaan julkisuudessa lähisuhdeväkivallan kokemuksistaan. Motivaationa vaikean henkilökohtaisen asian esilletuomiseen heillä on usein rohkaista muita samaa kokeneita hakemaan apua. Tämä on tärkeää, koska jokainen lähisuhdeväkivallan uhri on liikaa. Voidaan sanoa, että jokainen suomalainen […]

Lue lisää Kysy väkivallasta, toivoo kokija

Rekisteritiedot eivät yksinään anna riittävän hyvää kuvaa terveysriskeistä tai -ongelmista

Valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus on herättänyt kansallisen tiedonjanon. Toimintojen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi tarvitaan tietoa monella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain (ns. järjestämislaki) luonnoksen mukaan THL arvioi jatkossa maakuntien kykyä järjestää palveluja laissa määrätyllä tavalla. Palvelujen järjestäjänä maakunta on velvoitettu seuraamaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa palvelutuotannon suunnittelemiseksi ja toisaalta arvioimaan palveluntuottajien […]

Lue lisää Rekisteritiedot eivät yksinään anna riittävän hyvää kuvaa terveysriskeistä tai -ongelmista

Soten tietopohjalla luodaan tulevaisuutta

Tulevassa sote-maailmassa maakuntien elinkelpoisuus on tiukasti kansallisessa ohjauksessa, kun maakuntien sote-kustannusten kehitystä seurataan jatkossa kansallisella tasolla nykyistä tarkemmin. Järjestäjälle tulee paineita valvoa palvelutuotantoa ja sen onnistumista monella eri tavalla. Toiminnan, tuottavuuden ja laadun kolminaisuus on keskeinen elementti. Sitä tukevat muut sote-uudistuksen strategiset tavoitteet, joita ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja saatavuus. THL:n arviointitehtävä ryydittää maakuntien toiminnan seurantaa, jolloin kehityksen […]

Lue lisää Soten tietopohjalla luodaan tulevaisuutta

Sosiaaliluokka on terveyden riskitekijä

Arvostettu brittiläinen lääketieteen lehti The Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa osoitettiin, että matala sosiaaliluokka on terveysriski. Erittäin laajaan väestöseuranta-aineistoon perustuneen tutkimuksen mukaan se on riskinä verrattavissa epäterveellisiin elintapoihin. Tutkimuksessa seurattiin kaikkiaan 1,7 miljoonaa ihmistä seitsemästä korkean elintason maasta, mm. USA:sta, Australiasta ja Sveitsistä. Seurannan aikana kuolleita oli yli 300 000. Tutkimus osoitti, että matala sosiaalinen […]

Lue lisää Sosiaaliluokka on terveyden riskitekijä

Ennusteet päätöksenteon tukena

Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan. Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja […]

Lue lisää Ennusteet päätöksenteon tukena

Ilmiölähtöisyys auttaa ymmärtämään, ennakoimaan ja ratkomaan ilkeitä ongelmia

Miten rakentaa toimivat ja oikea-aikaiset palvelukokoisuudet ja -ketjut maahanmuuttajaperheelle, syrjäytyneelle nuorelle tai lähiön yksinhuoltajaperheelle, jolla ei ole tukiverkkoja? Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat ilmiöt ovat usein monimutkaisia vyyhtejä, jotka voivat syntyä yllättäen ja joista selviytymiseen eivät riitä rutiininomaiset ratkaisut. Niitä voidaan verrata tutkimuksissa kuvattuihin ilkeisiin ongelmiin (wicked problems), jotka ovat moniulotteisuutensa vuoksi vaikeita hahmottaa ja joista on […]

Lue lisää Ilmiölähtöisyys auttaa ymmärtämään, ennakoimaan ja ratkomaan ilkeitä ongelmia

Kirpeitä kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta

Vuoden 2018 alussa alkanut osallistavan sosiaaliturvan kokeilu on nostanut esiin kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta. Kokeilun tarkoituksena on vähentää uusilla tavoilla riippuvuutta toimeentulotuesta ja tutkia, miten toimeentulotuen asiakkaiden ohjaus Kelasta sosiaalityöhön toimii niin sanotun eTotu-järjestelmän kautta. Kokeilu aloitettiin kuudessa kunnassa. Nyt mukana on viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Tampere ja Raisio. Kokeilukunnat ovat tarttuneet innokkaasti mahdollisuuteen kehittää […]

Lue lisää Kirpeitä kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta

Hyvinvointikertomus on johtamisen työkalu – mutta tehdäänkö tietoon perustuvia johtopäätöksiä?

Kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomusten yhteistä tietopohjaa määritellään parhaillaan. THL:n tehtävänä on määritellä ne minimitiedot, joita kaikkien kuntien ja maakuntien on vähintään tarkasteltava hyvinvointikertomuksissaan. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa kuntien ja maakuntien välille. Minimitiedon lisäksi hyvinvointikertomukseen tarvitaan tietoa kunkin kunnan ja maakunnan omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja kyselyistä, kokemusasiantuntijoilta ja henkilöstöltä. Lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa tulee kuvata terveyden ja […]

Lue lisää Hyvinvointikertomus on johtamisen työkalu – mutta tehdäänkö tietoon perustuvia johtopäätöksiä?