Suomessa oli tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana noin 91 000 kotitaloutta, jotka olivat ainakin kuukauden tulottomia. Näistä noin 42 000:lla tulottomuus kesti kolme kuukautta tai pidempään. Tulottomuudella tarkoitamme tässä vähimmäisturvan varassa olemista eli tilannetta, jossa henkilö saa toimeentulotukea ja sen lisäksi mahdollisesti muita verottomia etuuksia, kuten asumistukea, lapsilisää tai elatusapua tai -tukea. Riski […]
Suomessa saamen kielen virallinen asema on turvattu saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Lapin paliskunnan alue (Vuotso) Sodankylän kunnassa) vuonna 1992 voimaan tulleella saamen kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja, mm. sote-palveluita, on käytännössä saamen kielillä hyvin vähän. Parhain tilanne on varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa sekä ikäihmisten palveluissa. Vaikka saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan saamenkielisiä palveluita, vastuu palveluiden […]
Toimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa (Yle 9.1.2019) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen monituottajamallin asettamista haasteista palvelujärjestelmälle. Vaarana on palvelujen pirstoutuminen, minkä kärsijöiksi joutuisivat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, paljon palveluja tarvitsevat ihmiset. Monen erilaisen palveluntuottajan mallissa ei monialainen yhteistyökään suju samoin kuin nykyisessä pääasiassa julkisen sektorin sisäisessä yhteistyössä. Palvelujen asiakaslähtöisyyden näkökulmasta yhteistyölle on kuitenkin yhä selkeämpi tilaus. Monialaisen […]
Hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeessa rakennettiin maakunnallinen Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli yhteistyössä STM:n, THL:n sekä viiden maakuntapilotin ja kansalaisten kanssa. Mallissa kuvataan, miten asiakkaiden kokemustieto ja kehittämisideat välittyvät virkamiesjohdolle ja poliittiseen päätöksentekoon palvelujärjestelmän eri tasoilla. Malli tuo näkyväksi missä rakenteissa, miten ja millä edellytyksillä asiakkaiden osallisuus mahdollistetaan maakunnissa. Hyväkään malli ei muutu käytännöksi ilman tietoisuutta sen olemassaolosta. […]
Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä uudeksi asiakasmaksulaiksi juuri ennen joulua. Laki tulisi voimaan vuonna 2021. Lailla muutettaisiin julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja. Tällä hetkellä se on valiokuntien käsittelyssä. Avaan tässä tekstissä tarkemmin, mitä vaikutuksia uudella lailla olisi erityisesti pienituloisille ja paljon sairastaville henkilöille. Arvio on tehty mikrosimulointimallilla (ks. Tervola ym. 2018) ja se perustuu väestön sosiaali- […]
Ammatillisista erityisoppilaitoksista valmistuu työelämään pääsyä odottelevia uteliaita ammattitaitoisia opiskelijoita. Heillä on valmistumisen kynnyksellä tuoretta osaamista ja intoa päästä työelämään. Osa opiskelijoista tarvitsee kuitenkin työllistyäkseen integroituja sote- ja kasvupalveluita sekä moniammatillista tukea. Ammatillisen koulutuksen uudistuessa huomio on kohdistunut entisestään erityistä ja vaativaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseen kohti työelämää. Oppilaitoksilla on varsinainen haaste edessään. Niiden tehtävä on […]
Islantia kohtasi vuosikymmen sitten vakava taloudellinen kriisi, joka kosketti kaikkia maan asukkaita. Kun Islanti oli Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2014, yksi pääteemoista oli yhteiskunnallisten kriisien seuraukset ja niiden mittaaminen. Islantilaisen Sigríður Jónsdóttirin johtamassa NOVI-hankkeessa valittiin kolmekymmentä hyvinvointia mittaavaa osoitinta. Niiden tarkoitus on varoittaa mahdollisimman reaaliajassa kansalaisten hyvinvoinnissa tapahtuvista muutoksista. Mittaristo sisältää monipuolisesti hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia, […]
Ehkäisevä päihdetyö sai uuden lain vuonna 2015 (524/2015). Laki liitti rahapelihaitat osaksi ehkäisevää päihdetyötä tupakoinnin ja päihdehaittojen rinnalle. Halusimme tietää, minkälaisia vaikutuksia lailla on ollut alueiden tai kuntien ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevien mielestä. Haastattelimme ammattilaisia kolmella alueella, jossa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vakiintuneet, mutta työ on käytännössä järjestetty eri tavoin: ostopalveluna, kunnan omana toimintana tai […]
Jopa 80 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä, mutta mikä saa heidät pelaamaan? Selvitimme pelaamisen motiiveja ja sosiaaliryhmittäisiä eroja Rahapelikysely 2016 -tutkimuksen aineistolla. Analyysissämme yhdistimme vastaajan ensisijaisen syyn sekä mahdolliset muut syyt pelata. Suomalainen pelaa voittaakseen, mutta häviää lähes eniten maailmassa Rahan voittaminen oli tavallisin syy pelata. Pelaaminen rahan vuoksi oli yleisintä työttömillä ja lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla […]
Valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus on herättänyt kansallisen tiedonjanon. Toimintojen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi tarvitaan tietoa monella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain (ns. järjestämislaki) luonnoksen mukaan THL arvioi jatkossa maakuntien kykyä järjestää palveluja laissa määrätyllä tavalla. Palvelujen järjestäjänä maakunta on velvoitettu seuraamaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa palvelutuotannon suunnittelemiseksi ja toisaalta arvioimaan palveluntuottajien […]
