Hyvinvointi- ja terveyserot

Rahapelihaittojen ehkäisy on otettava suomalaisen rahapelipolitiikan ykköstavoitteeksi

Arpajaislaki muuttui vuoden 2017 alussa ja kolme rahapeliyhteisöä yhdistyi uudeksi Veikkaus Oy:ksi. Muutosta valmisteltaessa THL:n asiantuntijat nostivat esiin, millaisia uhkia uudistus voi tuoda rahapelihaittojen kannalta. Uhkia olivat esimerkiksi verkossa pelattavien rahapeliautomaattien ja muiden kasinopelien tarjonnan ja markkinoinnin voimakas kasvu uuden yhtiön verkkokaupassa. Rahapelihaittojen ehkäisyyn päätettiin keskittyä arpajaislain uudistamisen toisessa vaiheessa. Tätä tahtoi hallintovaliokunnan lausunnon mukaan […]

Lue lisää Rahapelihaittojen ehkäisy on otettava suomalaisen rahapelipolitiikan ykköstavoitteeksi

Nuuskakin voi aiheuttaa terveyseroja – nuuskan saatavuutta pitäisi rajoittaa

Nuuskan käyttö on yleisempää ammattiin opiskelevilla kuin lukiolaisilla. Nuuskan käyttö on tupakoinnista poiketen yleistynyt molemmissa ryhmissä, ja ryhmien väliset erot nuuskan käytössä ovat kasvaneet. Tuoreessa tutkimuksessamme havaitsimme, että nuoren oma toisen asteen koulutusvalinta oli yhteydessä tupakkatuotteiden käytön yleisyyteen vanhempien koulutustaustasta riippumatta. Se, että tupakkatuotteiden käytön yleisyys eriytyy jo nuorilla eri koulutusryhmissä, on kestämätöntä sekä yleisesti […]

Lue lisää Nuuskakin voi aiheuttaa terveyseroja – nuuskan saatavuutta pitäisi rajoittaa

Sosiaaliturva ei onnistu poistamaan sosiaalista eriarvoisuutta

Hiljattain uutisoitiin, että perimä vaikuttaa yksilöiden tuloihin. Taloustieteilijöiden tutkimuksessa seurattiin 1950-luvulla syntyneiden identtisten ja epäidenttisten kaksosten rekistereitä. Tutkimuksesta tehdyt tulkinnat olivat kiinnostavia: Hyvinvointivaltio ei pysty enää vaikuttamaan tulonjakoon, väittivät yhdet. Pystymme vaikuttamaan siihen, millaisia ominaisuuksia arvostetaan, sanoivat toiset. Tuloerot eivät kasva, mutta varallisuuserot kasvavat. Suomi eriarvoistuu, vaikka tilastot eivät kaikilta osin sitä todista. Eriarvoisuutta koskevia […]

Lue lisää Sosiaaliturva ei onnistu poistamaan sosiaalista eriarvoisuutta

Haluaisitko sinä katsoa sivusta, kun asioistasi päätetään? Sitä ei halua myöskään vammainen lapsi

”En pidä siitä, että asioistani puhutaan ilman että olen paikalla.” ”Haluan kertoa itse omista asioistani.” “Minulta pitää kysyä mielipide.” Näin kommentoivat lapset kyselyssä, jonka teimme vammaispalvelujen asiakkaille 2017. Kyselystä valmistui raportti Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä – asiakkaiden kokemuksia. Mitä saimme selville vammaisen lapsen kohtaamisesta sosiaalityössä? Että se on valitettavasti vielä aika lapsen kengissä. Joka neljäs […]

Lue lisää Haluaisitko sinä katsoa sivusta, kun asioistasi päätetään? Sitä ei halua myöskään vammainen lapsi

Oppilaitosten tulee ottaa yhdenvertaisuus ja sukupuolen moninaisuus vakavasti

Lain mukaan oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu.  Ahtaat sukupuolinormit rajoittavat erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten elämää. Asenneilmapiiri seksuaalivähemmistöjä kohtaan on muuttunut erityisesti 2000-luvun aikana suvaitsevaisemmaksi. Sama kehityskulku ei kuitenkaan ole ulottunut sukupuolivähemmistöihin ja asenteiden ohella transsukupuolisten juridiseen asemaan liittyy edelleen massiivisia ongelmia. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat […]

Lue lisää Oppilaitosten tulee ottaa yhdenvertaisuus ja sukupuolen moninaisuus vakavasti

Asiakaskin on asiantuntija – kaikki osapuolet voivat oppia toisiltaan

Lukuaika4 min

Asiakasosallisuus on aktiivista toimintaa. Se on enemmän kuin asiakaspalautetta. Osallisuus ei tyhjene siihen, että ammattilainen osaa ottaa ihmisen mukaan häneen omiin palveluihinsa. Asiakasosallisuus on osallistamista ja osallistumista laajempi asia. Asiakasosallisuus on parhaimmillaan iso ajattelutavan muutos, niin ammattilaisille kuin meille kaikille muillekin eli palveluiden käyttäjille. Helsingin kaupungilla on paraikaa käynnissä asiakasosallisuuden muutostyöpaja, jota Työterveyslaitos ja Terveyden […]

Lue lisää Asiakaskin on asiantuntija – kaikki osapuolet voivat oppia toisiltaan

Pitkäaikaistyöttömien auttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja lisää resursseja

Suomessa oli maaliskuussa noin 65 000 pitkäaikaistyötöntä. Heistä noin puolet oli ollut työttömänä vuoden, puolet kaksi vuotta. Työttömyys on kallista paitsi inhimillisesti, myös euroissa. Työttömyyden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousivat 2006–2016 reilut 2,5 miljardia euroa. Samalla aikavälillä vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä tuplaantui 7 prosenttiin. Ongelmat ja kustannukset kasautuvat usein pienelle joukolle ihmisiä. Heidän auttamisensa ja kustannusten hillitseminen […]

Lue lisää Pitkäaikaistyöttömien auttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja lisää resursseja

Lisääntyykö eriarvoisuus vai ei?

Eriarvoisuuden vähentäminen on mitä todennäköisimmin kesällä työnsä aloittavan hallituksen pöydällä. Näin on ollut monesti aiemminkin; viime vuosikymmeninä useat poliittiset ohjelmat ovat tähdänneet samaan tavoitteeseen. Eriarvoisuus on käsitteenä petollisen monimielinen ja monitahoinen. Käsitteestä avautuvia näkökulmia on useita – yksi viittaa eriarvoisuudella syrjintään ja yhdenvertaisuuden puuttumiseen lain edessä, toinen puhuu erityisesti taloudellisesta eriarvoisuudesta, kuten köyhyydestä ja tuloeroista. Usein […]

Lue lisää Lisääntyykö eriarvoisuus vai ei?

Ruoka-avun evoluutio: yhteisöllisyyttä nälkäisille ja ruokaa yksinäisille?

Lukuaika3 min

Leipäjonojen sitkeä olemassaolo on jo pitkään ollut suomalaisen hyvinvointivaltion huomattavimpia häpeäpilkkuja. Leipäjonot nöyryyttävät niissä jonottavia ja ruoka-avun tarve kertoo yhteiskunnassamme vallitsevasta eriarvoisuudesta äänellä, jota on vaikea juhlapuheilla peittää. Sosiaaliturvan vähimmäistaso ei parhaista pyrkimyksistä huolimatta riitä kattamaan edes perustarpeita kaikista heikoimmille. Tarpeellisuudestaan huolimatta ruoka-apua ei tunnusteta osaksi sosiaaliturvajärjestelmää, mutta osa yltäkylläistä ruokajärjestelmäämme se ilmiselvästi on. Se […]

Lue lisää Ruoka-avun evoluutio: yhteisöllisyyttä nälkäisille ja ruokaa yksinäisille?

Vierailu Nepalissa avasi silmiä maailman tilasta – mutta yllättävällä tavalla

Lukuaika5 min

Olin vapun aikaan lomamatkalla Nepalissa. Edellisestä vierailusta tässä omaleimaisessa maassa oli päässyt vierähtämään 11 vuotta. Jotkut asiat olivat tässä välillä muuttuneet, monet pysyneet myös ennallaan. Näihin 11 vuoteen mahtuu niin vuonna 2015 tapahtuneen suuren maanjäristyksen tuhot ja korjaukset, Kathmandun arvioidun väkiluvun moninkertaistuminen noin miljoonasta useaan miljoonaan, kuin maan uuden perustuslain hyväksyminenkin. Muuttumattomampina asioina havaitsin puolestaan […]

Lue lisää Vierailu Nepalissa avasi silmiä maailman tilasta – mutta yllättävällä tavalla