Koronaepidemia

Pandemia ja muut kriisit eivät saa hyydyttää sosiaalipalveluja

Maaliskuussa 2020 Suomi otti käyttöön korona­viruksen leviämisen ehkäisemiseksi ennen­näkemättömät rajoitus­toimet, joiden vaikutuksista ei ollut aiempaa kokemusta. Rajoitustoimien ansiosta epidemian ensimmäisen vaiheen vaikutukset kansalaisten terveyteen jäivät ennakoitua vähäisemmiksi. Joidenkin ar­vioiden mukaan väestön kokonaishyvinvointi jopa parani kevään aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten perusteella rajoitustoimista kärsivät eniten ne, jotka tarvitsevat sosiaalipalveluita: ikääntyneet, tukea tarvitsevat lapsiperheet, mielenterveyskuntoutujat ja […]

Hallituksen epidemiakorvaus auttaa heikosti niitä, joiden toimeentulo on kärsinyt koronasta eniten

Eräs pappi näki filosofi Thomas Hobbesin (1588–1679) antavan rahaa kerjäläiselle. Pappi kysyi Hobbesilta, josko tämä olisi antanut almunsa, jos Jeesus ei olisi sellaiseen toimintaan käskenyt. Hobbes vastasi uteluun: ”Vanhan miehen kurjuus herätti minussa tuskallisia ajatuksia, ja niinpä lievittämällä hänen kärsimyksiään pienellä almulla kevensin myös omaa sydäntäni.” Köyhyys ja kurjuus eivät ole kadonneet maailmasta. Myös Suomessa […]

Koronavirus on sekoittanut ihmisten arjen kaikkialla maailmassa – miten voisimme vähentää tautiin liittyvää stigmaa?

5 min

Karanteeni ja eristys ovat tärkeitä pandemian rajoituskeinoja, mutta niiden kokeminen omakohtaisesti ei ole mutkatonta. THL:n tekemissä laadullisissa haastatteluissa (64 haastattelua) kävi ilmi, että ihmiset kokivat eristyksen monin tavoin. Karanteeniaikana haastatellut tunsivat muun muassa epävarmuutta, ikävystymistä tai huolta terveydestään. Haastatellut kertoivat, että he jakoivat kokemuksiaan ahkerasti vertaistukiryhmiensä kautta.  Tämä mahdollisti keskustelun myös karanteeniin ja eristykseen liittyvistä […]

Näin laskentakoodeja käytetään koronamallintamisessa

Koronavirusepidemian mallintamista on esitelty THL:n webinaareissa. Tässä kirjoituksessa esitellään mallintamisen laskentakoodeja, eli laskennan lähdekoodeja, joita kohtaan on myös ilmennyt kiinnostusta. Mitä ovat laskentakoodit? Kiteytetysti, laskentakoodien avulla toteutetaan mallit, jotka koronamallinnusryhmän webinaareissa on esitelty. Ruoanlaittoon verrattuna mallit vastaavat reseptejä ja koodit kattiloita ja muita ruoanlaittovälineitä. Koodit itsessään eivät tuo mallin kuvaukseen varsinaisesti uutta sisältöä. Reseptiä eli […]

Avoimuus on THL:n tutkimuksen lähtökohta, mutta laatu ei saa jäädä sen jalkoihin

Tutkimuksen ja tiedon avoimuudesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Kun kansalaisten oikeuksia ja yhteiskunnan toimintaa on epidemiatilanteessa rajoitettu merkittävästi, on ymmärrettävää vaatia tutkimuksen ja tiedon avoimuutta. Epidemian kehittymis- ja vaikutusmalleja, erityisesti THL:n tutkijoiden tekemiä, on käytetty taustamateriaalina poliittisessa koronaepidemian rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa. Toki on syytä muistaa, että poliittisen päätöksentekijän käytössä on ollut monia muitakin […]

Palvelujärjestelmän kriisinsietokyky ja mukautumisvalmius osoittautuivat koronaepidemian aikana hyviksi

Suomi onnistui pysäyttämään uuden koronaviruksen etenemisen määrätietoisilla rajoitustoimilla ja väestön tuella. Poikkeusolot julistettiin hallituksen ja presidentin yhteisen ymmärryksen perusteella maaliskuun puolivälissä ja poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä. Yksilöihin kohdistuneista rajoitustoimista rankimmat ovat olleet Uudenmaan eristäminen maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin sekä yli 70-vuotiaiden velvoittaminen eristäytymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kesti hyvin koronaepidemian aiheuttaman iskun. Ensimmäinen koronatartunta todettiin […]

Miten koronaepidemia on vaikuttanut väestön hyvinvointiin ja elinoloihin?

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia levisi alkuvuoden aikana nopeasti ja saavutti Suomen helmikuun aikana. Virukseen tepsivää rokotetta tai lääkettä ei ole, joten sen leviämistä on pyritty kevään kuluessa estämään monin rajoitustoimin. Maassamme myös julistettiin ensimmäinen poikkeustila sotien jälkeen. Ymmärrettävästi epidemian kulun ja tartuntojen seurantaan on käytetty kaikkialla paljon resursseja. Taudin leviämistä on ennakoitu malleilla, joiden pohjalta on […]

Uusi normaali on edessä myös tietotuotannossa

Luotettavan ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen ja jakaminen, niin avoimesti kuin vain lain mukaan on mahdollista, on välttämätöntä sekä epidemioiden aikana että niihin varauduttaessa. Yhtä olennaista se on myös ihan ”tavallisina” aikoina, mitä se kulloinkin tarkoittaneekaan. Tietoa tarvitaan entistä nopeammin ja sen on oltava aiempaa monipuolisempaa.  Ajoittain tarvitaan tietoa myös toimijoilta, joiden aineistot eivät ole olleet […]

Dialogin digiloikka – poikkeusoloissa sovittelun osapuolet kohtaavat verkossa

Keväällä Suomenkin saavuttanut pandemia on vaikuttanut myös THL:n koordinoimaan rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaan. Sovittelu ja luottamuksellisen kohtaamisen raamit siirtyivät verkkoon. Rikoksiin tai riitoihin liittyvät sovittelualoitteet eivät kuitenkaan ennakkotietojen mukaan vähentyneet keväällä 2020, vaan Suomen 18 sovittelutoimistoa vastaanottivat alustavien tietojen mukaan jopa enemmän aloitteita kuin viime vuonna tähän aikaan. Poikkeukselliset olosuhteet eivät siis näytä rajoittaneen ihmisten […]

Väkivalta sävyttää myös korona-arkea – mikä tepsisi vanhaan vitsaukseen?

Elämme koronapandemian vuoksi monessa suhteessa poikkeuksellisia aikoja. Samalla jotkin vanhat sitkeät vitsaukset ovat poikkeusoloissa korkeintaan pahentuneet. Lähisuhdeväkivallan kasvusta on koteihin jäämisen seurauksena saatu viitteitä ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Koronaolosuhteissa huoli väkivallan uhreista ja väkivallalle altistuvista lapsista on onneksi noussut yleiseen keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta olivat epidemian mittakaavalla elämää tuhoava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma jo ennen […]