Koronaepidemia

Covid-19-pandemia lisäsi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Keskiviikkona 25.11. vietetään kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Naisiin kohdistuva väkivalta on globaali ihmisoikeusongelma, jolle koronaepidemia on maalannut astetta syvemmän harmaan sävyn kuluvan vuoden aikana. Avun hakemiseen ja sosiaalisiin suhteisiin vaikuttaneet rajoitustoimet, kotiin sulkeutuminen sekä heikentynyt taloudellinen tilanne ja huoli tulevasta ovat lisänneet merkittävästi perhe- ja parisuhdeväkivallan riskiä maailmanlaajuisesti. Monessa Euroopan maassa järjestöt ja […]

Lue lisää Covid-19-pandemia lisäsi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

D-vitamiini koronataudin ehkäisyssä ja hoidossa – mitä tiedämme vaikutuksista

Koronapandemian toinen vaihe on menossa myös Suomessa. Taudin tartuntariskiin ja ennusteeseen vaikuttavat voimakkaasti altistuneen ikä ja perussairaudet. Lihavuus ja kohonnut verenpaine ovat tärkeitä koronataudin (COVID-19) sairastavuutta ja kuolleisuutta lisääviä tekijöitä. D-vitamiini on välttämätön luuston terveyden kannalta. D-vitamiinireseptoreja on lähes kaikissa elimistömme soluissa, ja D-vitamiinilla on laajoja vaikutuksia mm. puolustusjärjestelmäämme. D-vitamiinin puute onkin yhdistetty useiden tarttumattomien […]

Lue lisää D-vitamiini koronataudin ehkäisyssä ja hoidossa – mitä tiedämme vaikutuksista

Et ole yksin, yksinäinen

Lukuaika3 min

Mielenterveyden perusta on yhteys muihin ihmisiin. Tänä talvena meitä erottavat toisistamme turvavälit, maskit, etätyöt ja ravintoloiden ja kokoontumisten rajoitukset. Mitä paremmin olemme itse läheistemme kanssa suojassa koronalta, sitä helpommin joku jää yksin. Koettu yksinäisyys on lisääntynyt monissa väestöryhmissä koronaepidemian aikana. Mielen oireilu on kansainvälisessä vertailussa jossain määrin riippumaton oman alueen todellisten infektioiden tai kuolemien määrästä. […]

Lue lisää Et ole yksin, yksinäinen

Pandemia ja muut kriisit eivät saa hyydyttää sosiaalipalveluja

Maaliskuussa 2020 Suomi otti käyttöön korona­viruksen leviämisen ehkäisemiseksi ennen­näkemättömät rajoitus­toimet, joiden vaikutuksista ei ollut aiempaa kokemusta. Rajoitustoimien ansiosta epidemian ensimmäisen vaiheen vaikutukset kansalaisten terveyteen jäivät ennakoitua vähäisemmiksi. Joidenkin ar­vioiden mukaan väestön kokonaishyvinvointi jopa parani kevään aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten perusteella rajoitustoimista kärsivät eniten ne, jotka tarvitsevat sosiaalipalveluita: ikääntyneet, tukea tarvitsevat lapsiperheet, mielenterveyskuntoutujat ja […]

Lue lisää Pandemia ja muut kriisit eivät saa hyydyttää sosiaalipalveluja

Hallituksen epidemiakorvaus auttaa heikosti niitä, joiden toimeentulo on kärsinyt koronasta eniten

Lukuaika5 min

Eräs pappi näki filosofi Thomas Hobbesin (1588–1679) antavan rahaa kerjäläiselle. Pappi kysyi Hobbesilta, josko tämä olisi antanut almunsa, jos Jeesus ei olisi sellaiseen toimintaan käskenyt. Hobbes vastasi uteluun: ”Vanhan miehen kurjuus herätti minussa tuskallisia ajatuksia, ja niinpä lievittämällä hänen kärsimyksiään pienellä almulla kevensin myös omaa sydäntäni.” Köyhyys ja kurjuus eivät ole kadonneet maailmasta. Myös Suomessa […]

Lue lisää Hallituksen epidemiakorvaus auttaa heikosti niitä, joiden toimeentulo on kärsinyt koronasta eniten

Koronavirus on sekoittanut ihmisten arjen kaikkialla maailmassa – miten voisimme vähentää tautiin liittyvää stigmaa?

Lukuaika5 min

Karanteeni ja eristys ovat tärkeitä pandemian rajoituskeinoja, mutta niiden kokeminen omakohtaisesti ei ole mutkatonta. THL:n tekemissä laadullisissa haastatteluissa (64 haastattelua) kävi ilmi, että ihmiset kokivat eristyksen monin tavoin. Karanteeniaikana haastatellut tunsivat muun muassa epävarmuutta, ikävystymistä tai huolta terveydestään. Haastatellut kertoivat, että he jakoivat kokemuksiaan ahkerasti vertaistukiryhmiensä kautta.  Tämä mahdollisti keskustelun myös karanteeniin ja eristykseen liittyvistä […]

Lue lisää Koronavirus on sekoittanut ihmisten arjen kaikkialla maailmassa – miten voisimme vähentää tautiin liittyvää stigmaa?

Näin laskentakoodeja käytetään koronamallintamisessa

Koronavirusepidemian mallintamista on esitelty THL:n webinaareissa. Tässä kirjoituksessa esitellään mallintamisen laskentakoodeja, eli laskennan lähdekoodeja, joita kohtaan on myös ilmennyt kiinnostusta. Mitä ovat laskentakoodit? Kiteytetysti, laskentakoodien avulla toteutetaan mallit, jotka koronamallinnusryhmän webinaareissa on esitelty. Ruoanlaittoon verrattuna mallit vastaavat reseptejä ja koodit kattiloita ja muita ruoanlaittovälineitä. Koodit itsessään eivät tuo mallin kuvaukseen varsinaisesti uutta sisältöä. Reseptiä eli […]

Lue lisää Näin laskentakoodeja käytetään koronamallintamisessa

Avoimuus on THL:n tutkimuksen lähtökohta, mutta laatu ei saa jäädä sen jalkoihin

Tutkimuksen ja tiedon avoimuudesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Kun kansalaisten oikeuksia ja yhteiskunnan toimintaa on epidemiatilanteessa rajoitettu merkittävästi, on ymmärrettävää vaatia tutkimuksen ja tiedon avoimuutta. Epidemian kehittymis- ja vaikutusmalleja, erityisesti THL:n tutkijoiden tekemiä, on käytetty taustamateriaalina poliittisessa koronaepidemian rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa. Toki on syytä muistaa, että poliittisen päätöksentekijän käytössä on ollut monia muitakin […]

Lue lisää Avoimuus on THL:n tutkimuksen lähtökohta, mutta laatu ei saa jäädä sen jalkoihin

Palvelujärjestelmän kriisinsietokyky ja mukautumisvalmius osoittautuivat koronaepidemian aikana hyviksi

Suomi onnistui pysäyttämään uuden koronaviruksen etenemisen määrätietoisilla rajoitustoimilla ja väestön tuella. Poikkeusolot julistettiin hallituksen ja presidentin yhteisen ymmärryksen perusteella maaliskuun puolivälissä ja poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä. Yksilöihin kohdistuneista rajoitustoimista rankimmat ovat olleet Uudenmaan eristäminen maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin sekä yli 70-vuotiaiden velvoittaminen eristäytymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kesti hyvin koronaepidemian aiheuttaman iskun. Ensimmäinen koronatartunta todettiin […]

Lue lisää Palvelujärjestelmän kriisinsietokyky ja mukautumisvalmius osoittautuivat koronaepidemian aikana hyviksi

Miten koronaepidemia on vaikuttanut väestön hyvinvointiin ja elinoloihin?

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia levisi alkuvuoden aikana nopeasti ja saavutti Suomen helmikuun aikana. Virukseen tepsivää rokotetta tai lääkettä ei ole, joten sen leviämistä on pyritty kevään kuluessa estämään monin rajoitustoimin. Maassamme myös julistettiin ensimmäinen poikkeustila sotien jälkeen. Ymmärrettävästi epidemian kulun ja tartuntojen seurantaan on käytetty kaikkialla paljon resursseja. Taudin leviämistä on ennakoitu malleilla, joiden pohjalta on […]

Lue lisää Miten koronaepidemia on vaikuttanut väestön hyvinvointiin ja elinoloihin?