Lapsi kävelee metsäpolulla. Hän kompastuu juurakkoon ja ottaa käsillä tukea maasta. Risut, multa, pienet kivet ja kävyt tuntuvat hassuilta ihoa vasten. Kädet multaantuvat. Lapsi pyyhkii räkää nenästä. Nyt poskessakin on multaa ja hiekkaa. Lapsi löytää puun, hän tarttuu oksaan ja kampeaa itseään ylöspäin. Siinä hän istuu, katsoo ja kuuntelee metsää. Luonto tarjoaa lapselle tärkeitä mikrobikontakteja […]
Ota hetki aikaa ja mieti elämääsi. Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa? Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Olen tarpeellinen muille ihmisille. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen. Koen, että […]
Vastasyntyneiden tehohoito on pitkään keskittynyt pelastamaan yhä pienempänä syntyneitä vauvoja. Viime vuosikymmeninä huomiota on enenevässä määrin kiinnitetty myös hoidon laatuun: miten pystymme hoitamaan keskosvauvoja siten, että he selviämisen lisäksi saavat myös mahdollisimman terveen elämän? Miten hoidamme keskosvauvojen perheitä siten, että suojaamme kiintymyssuhdetta ja vanhempia traumalta ja siitä johtuvilta terveysongelmilta? Vastauksia näihin kysymyksiin ovat tarjonneet keskosen […]
Yhä useampi lasta odottava nainen saa tukea ja apua raskaudenaikaiseen päihteiden käyttöön. Päihteitä käyttäville raskaana oleville suunnattujen erityisäitiyspoliklinikoiden toiminta on laajentunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet. Äitiysneuvolassa tunnistetaan päihteiden käyttö entistä paremmin. Raskaudenaikaiselle päihteiden käytölle ei voida asettaa turvallista rajaa Päihteiden käyttö odotusaikana on aina riski syntymättömälle lapselle eikä käytölle voida asettaa turvallista rajaa. Raskausaikana käytetty […]
Perhevapaiden uudistamista haluavat nyt eduskuntavaalien alla ne kuuluisat ”kaikki”. Kokoomus ja SDP ovat nostaneet uudistuksen tulevien hallitusneuvottelujen kynnyskysymykseksi. Mutta millaisen uudistuksen tarvitsemme? Tyydymmekö siihen, että ansiosidonnaisella päivärahalla korvattava vapaa ja isien vapaakiintiö kasvavat vain vähän ja suurin uudistus on kotihoidon tuen lyhentäminen sen oletettujen työllisyysvaikutusten vuoksi? Tällaisen uudistamisen riskinä on, että asia poistuu politiikan työlistalta, […]
Perhetausta vaikuttaa lasten ja nuorten vapaa-ajanviettotapoihin. Joissakin perheissä koulun ja lukuisten harrastusten yhdistäminen on melkoinen palapeli, kun taas toisissa perheissä lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa lainkaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa auttaa edistämään oppilaiden hyvinvointia. Selkeällä toimintarakenteella ja oikein kohdennetulla harrastetoiminnan tuella koulujen ja järjestöjen yhteistyö saadaan toimimaan kunnissa. Näin voidaan tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus […]
Synnytys on naisen elämän merkittävimpiä yksittäisiä kokemuksia. Se herättää paljon tunteita: innostuneesta odotuksesta ahdistavaan pelkoon, ja onnenhuumasta synnytystraumaan. Yhdelle synnytys on voimaannuttava matka oman kehon ja mielen kykyihin, toiselle ahdistava yhdistelmä hädän, pelon ja kykenemättömyyden tunteita. Kokemuksella on naiselle ja perheelle suuri merkitys. Se heijastuu naiseuteen, seksuaalisuuteen, äitiyteen, varhaiseen vuorovaikutukseen, imetykseen, parisuhteeseen ja koko perheen […]
Vahva mielen hyvinvointi ja terveys ovat suojaavia tekijöitä, jotka tukevat oppimista, toimintakykyä ja kuntoutumista ikä- ja väestöryhmästä riippumatta. Nuorten elämässä terveyttä kuormittavat monet opiskeluun, itsenäistymiseen, ihmissuhteisiin, ammatilliseen orientaatioon ja työnsaantiin liittyvät huolet. Stressi, yksinäisyys ja toimeentulo-ongelmat heikentävät hyvinvointia. Palvelutarpeet ovat nuorilla samankaltaisia, mutta terveyspalvelut riippuvat nuoren opiskelusta ja oppilaitoksesta. Masennus tai ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöt muodostavat […]
Suomessa saamen kielen virallinen asema on turvattu saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Lapin paliskunnan alue (Vuotso) Sodankylän kunnassa) vuonna 1992 voimaan tulleella saamen kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja, mm. sote-palveluita, on käytännössä saamen kielillä hyvin vähän. Parhain tilanne on varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa sekä ikäihmisten palveluissa. Vaikka saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan saamenkielisiä palveluita, vastuu palveluiden […]
Neuvolan terveydenhoitajat ovat tehneet kotikäyntejä 1920-luvulta lähtien. Varhaisina vuosina neuvolapalvelut perustuivat jopa enemmän koti- kuin vastaanottokäynteihin. Keskeisenä toiminnan tavoitteena oli imeväisikäisten lasten kuolleisuuden vähentäminen ja vastasyntyneiden tilastointi. Lähes kaikki terveyskeskukset järjestävät edelleen neuvolan terveydenhoitajan tekemiä kotikäyntejä lasta odottaville ja lapsen saaneille perheille sekä perheiden erityistilanteissa. Säädöksen mukaan kotikäynti järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville perheille joko raskauden […]
