Huoltajien tarpeet sähköiseen asiointiin lapsensa puolesta erilaisissa sote-palveluissa ovat merkittävästi lisääntyneet. Etenkin koronapandemia osoitti, miten tärkeää huoltajille on hoitaa etäasioinnilla lapsensa asiaa.
Julkisessa keskustelussa on laajasti esillä nuorten syrjäytyminen ja keinot puuttua siihen. On maalailtu kuvaa niin väkivaltaisista nuorista ja jengirikollisuudesta, yksin kotiin syrjäytyvistä kuin päihde- ja mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevista nuorista. On uutisoitu, kuinka Suomi on häpeäpilkku nuorten huumekuolemien kärkimaana Euroopassa. Nuorista on oltu kovin huolissaan.
Kuraattoripalvelut järjestetään uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvinvointialueilla. Aikaisemmin enemmistö kuraattoreista työskenteli opetustoimessa. Muutos on aiheuttanut kuraattoreissa huolta ja kysymyksiä.
Ruokaympäristömme on muuttunut digitaalisen elintarvikemarkkinoinnin myötä merkittävästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Lapset ja nuoret kohtaavat elintarvikkeiden mainontaa monissa eri kanavissa ja muodoissa, mutta nykyään valtaosan digitaalisessa ympäristössä.
Vanhempien ero koskettaa Suomessa vuosittain noin 30 000 lasta. Lastenvalvojat tapaavat työssään suuren osan eroperheistä: sopimuksia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistettiin vuonna 2021 noin 25 000 ja elatussopimuksia noin 50 000. Sopimusasioiden lisäksi lastenvalvojat hoitavat isyyden ja äitiyden selvittämisiä. Osan lastenvalvojista työtehtäviin kuuluu myös olosuhdeselvityksiä tuomioistuimille sekä adoptioneuvontaa.
Hyvinvointialueilla yhtenäistetään parhaillaan eri asiakasryhmien palveluja. Onko sinun hyvinvointialueellasi tunnistettu työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan NEET-nuoren tarvitsemat palvelut vai jääkö NEET-nuori näkymättömäksi väliinputoajaksi palvelujärjestelmässä?
Vaativat erotilanteet ovat monimutkainen ja kompleksinen ilmiö niin yksilön, ammattilaisen kuin palvelujärjestelmän tasolla. Pitkittyneet ja haastavat tilanteet aiheuttavat lapsille ja aikuisille inhimillistä kärsimystä ja kuormitusta.
Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan -julkaisun tutkimustulosten mukaan rajoitustoimilla oli kuitenkin myös ei-toivottuja vaikutuksia nuorten osallisuuteen, yksinäisyyteen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
Nuoruuden ristiriitaiseen esittämiseen ja siitä puhumisen tapoihin tiivistyy myös se, miten nuorten tekemään väkivaltaan suhtaudutaan. Nuorisoväkivallan todellista tilaa voi olla vaikeaa hahmottaa, kun media pitää huolen siitä, että aihe on näyttävästi esillä lehdissä. Viime vuosien tilastoissa näkyy alaikäisten tekemän väkivallan kasvu, mutta ilmiön syistä, luonteesta ja laajuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.
