Helsingin Sanomien artikkelissa 4.1.2016 Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén epäilee, etteivät tuottajat kiinnostu osallistumisesta valinnanvapauskokeiluihin, koska tuottajille kaavaillut korvaukset eivät johda kannattavaan liiketoimintaan. Wirén on oikeassa siinä, että valinnanvapausmallin toimivuus riippuu ratkaisevasti siitä, millä perustein palvelutuottajille maksetaan korvauksia ja kuinka suuria nämä korvaukset ovat. Parhaan mahdollisen korvausmallin valinta ei kuitenkaan ole helppoa. Kokemuksia muista Pohjoismaista Naapurimaissamme on […]
Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta. Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä […]
Laaja-alaisen sote-uudistuksen teko on pienen maan rajoitetuin asiantuntijavoimin haastavaa. Pahimmassa tapauksessa asiantuntijanäkemysten on vaikea pitää pintansa, kun poliittisten vallanpitäjien ideologiset näkemykset ja toiveet määritelevät uudistuksen linjauksia. Siksi on ilahduttavaa, että sosiaali- ja terveysministeriö päätti ennen kesää vahvistaa uudistuksen valmistelua kutsumalla arvovaltaisen kansainvälisen ryhmän arvioimaan luonnosteltua sote-uudistusta. Tuloksena on lukemisen arvoinen raportti. Voidaan tosin keskustella siitä, […]
Valmistelussa oleva valinnanvapaus voi talloa jalkoihinsa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisen tavoitteen palveluiden integraation. Vaarana on, kuten useampi asiantuntija on julkisuudessa kommentoinut, että sote-palvelut pirstaloituvat. Sen sijaan, että uudistus parantaisi palveluiden yhteensovittamista asiakkaan tarpeiden mukaan, seurauksena ovat entistä hajanaisemmat palvelut. Yhteensovittaminen on vaikeaa Valinnanvapaudella tahdotaan edistää yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelutuottajien mahdollisuutta osallistua tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden […]
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteena on tasavertaiset, helposti saatavilla olevat ja asiakkaan tarpeita vastaavat integroidut palvelukokonaisuudet. Samat tavoitteet ovat tärkeitä myös lasten ja nuorten peruspalveluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Siksi opiskeluhuolto tarvitsee oman ”pikku-sotensa”. Kunnissa eri hallinnonaloilla järjestetyt opiskeluhuoltopalvelut tulee siirtää kokonaisuudessaan maakuntien järjestämisvastuulle ja palvelut on sovitettava yhteen. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tilaisuuksissa on kuultu […]
”Ratsaaminen” oli 1980-luvun lopulla vakiintunut käytäntö työnvälitystoimistoissa. Poikkeuksellisen hyvän työllisyystilanteen aikana kortistoihin oli jäänyt muutama tuhat pitkäaikaista työnhakijaa, joiden työhalukkuutta epäiltiin, joskus ehkä aiheellisestikin. Niinpä osalle pitkäaikaistyöttömistä lähetettiin aika ajoin osoituksia työhön, josta kieltäytyminen johti usein karenssiin, työttömyyspäivärahan katkeamiseen – ja pitkäksi aikaa toimeentulotuen asiakkaaksi. Juha Sipilän hallitus esittää työttömyysturvalakiin isoja muutoksia ensi vuoden alusta alkaen. Tavoitteena […]
Sote-menojen hallinnan kannalta yksinkertaisin ja selväpiirteisin ratkaisu on antaa vastuu kaikkien sote-palvelujen järjestämisestä ja kustannuksista yhdelle ja samalle toimijalle. Tämä poistaa osaoptimoinnin. Palvelujen järjestäjä ei pysty siirtämään hoito- ja kustannusvastuutaan millekään toiselle toimijalle. Juuri näin menetellään sote-uudistuksessa, jossa järjestämis- ja kustannusvastuu siirretään maakunnille. Satunnaisvaihtelun hallinta tavoitteena Soten ja varsinkin erikoissairaanhoidon menot vaihtelevat yksilötasolla melko satunnaisesti […]
Keskustelu sote-uudistuksesta on tähän asti kohdistunut rakenteiden uudistamiseen. Asiakkaan ja potilaan näkökulma ja toiveet ovat ainakin julkisessa keskustelussa jääneet toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Vuosi sitten kysyin Itä-Suomen lääketiedepäivillä, mitä sote-uudistus tulee merkitsemään tavalliselle kansalaiselle? Vähenevätkö luukut, lyhenevätkö jonot ja paraneeko palvelu? Mitä kuopiolainen sairaanhoitaja, pielavetinen vanhus tai mikkeliläinen työtön rakennusmies haluaa ja tarvitsee? Lakiehdotukset vaikuttavat vielä […]
Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulee yhtenäistämään maakunnassa perittävät asiakasmaksut, kannattaisi harkita peruspalveluiden maksujen poistamista kokonaan. Valinnanvapauden piiriin ensivaiheessa tulevat terveysasemien omatiimien palvelut voisivat olla hyvin perustein maksuttomia. Asiakasmaksujen osuus omatiimien kuluista on niin pieni, että maksujen perinnän aiheuttamaa ylimääräistä hallintoa on vaikea perustella. Pienestä byrokratiasta hyötyisivät myös palveluyritykset, joiden toimintaedellytyksiä maan hallitus on ilmoittanut […]
Valtio ottaa vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja ryhtyy samalla tiukasti suitsimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja 1.1.2019 alkaen. Tulevien maakuntien asukkaille valtion rahanjaon reiluus ja rahan riittävyys kohtuullisiin palveluihin ovat tärkeitä. Valtiovallalle ykkösasia on menojen kasvuvauhdin leikkaaminen runsaasta kahdesta prosentista vajaaseen yhteen prosenttiin vuodessa. Rahanjaon periaatteet kohtelevat maakuntia pääosin reilusti. Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen menoperusteisesta […]
