Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä käytännön sote-asiantuntijat eri puolilta Suomea käynnistivät keväällä 2018 palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkoston. Verkostoa kutsutaan PKPK-verkostoksi. Verkostolla on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tavoitteena on luoda geneerinen palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjaamisen ja seurannan malli, jota alueet voivat hyödyntää PKPK-työssään. Toinen tavoite on mahdollistaa alueiden välinen vertaiskehittäminen. Verkoston työskentelyn yhdyspinnoille […]

Suomalaislapset ovat väkivaltaepäilyselvittelyiden osalta keskenään eriarvoisessa asemassa. Vain osa lapsista ohjautuu yliopistosairaaloiden lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköihin, jotka ovat erikoistuneet lapseen kohdistuneiden seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten selvittämiseen. Näiden yksiköiden toiminnalle on ominaista vahva moniammatillinen yhteistyö, tutkimusnäyttöön pohjautuvat menetelmät ja lapsiystävälliset tilat. Erikoistuneisiin yksiköihin ohjautuu arviolta vain alle viidennes lapsista ja perheistä, joissa lapsen epäillään joutuneen […]

Maailma on muuttunut – minkälainen on oma loikkasi? Huikeat haasteet löytyvät lastensuojelusta, nuorten kasvattamisesta, vanhempien avuttomuudesta, opettajien turhautuneisuudesta, vanhuspalveluista ja terveydenhoidon riittämättömyydestä, eli kaikista sosiaalialan asiakasryhmistä. Sosiaali- ja terveysala vaatii ihan uusia otteita. Tiede ja tutkimus on kehittänyt monia keinoja helpottaa ihmisten elämää viimeisen 100 vuoden aikana. Samalla tiede on löytänyt uusia ongelmia organisaatioiden ja […]

Asiakasosallisuus on asiakkaan osallistumista ja vaikuttamista palvelujen kehittämiseen, suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin sekä niistä päättämiseen vuorovaikutteisesti ammattilaisten kanssa. Asiakasosallisuudesta on lukuisia hyötyjä niin yksilön, ammattilaisten, kuin organisaationkin kannalta. Tämä tuli ilmi myös pro gradu –tutkielmaani varten tehdyissä haastatteluissa, joissa kartoitin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation johdon ja esihenkilöstön kokemuksia asiakasosallisuudesta. ”Kyllähän me halutaan tietää mitä ihmiset […]

Vastuullisuus on nykyisin yksi yritystoiminnan perusperiaatteista. Niin yritykset ainakin puheillaan ja imagoillaan viestittävät. Reilun kaupan ja eettisyyden rinnalle on alkanut nousta keskustelua muunlaisestakin yhteiskuntavastuusta. Sanoista tekoihin on silti usein pitkä matka. Kampanjoita vailla pysyviä vaikutuksia tulee ja menee. Monelle yritykselle julkiset hankinnat ovat koronakriisin myötä entistä tärkeämpi tulonlähde. Koventuvassa kilpailussa työpaikoista pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä ovat […]

Lähiopetukseen palataan perusopetuksessa runsaaksi kahdeksi viikoksi ennen kesälomaa. Suurelle osalle oppilaita, perheitä, opettajia ja muuta koulun henkilöstöä paluu kouluun on mieluinen, vaikka toimintaa ohjaa nyt ”uusi normaali”. Oppilaille kaverit ­– ja varmaan opettajatkin ­– ovat parhaimmillaan ”livenä”.  Tuttu kouluympäristö, päivittäinen kouluateria ja lähiopetus ovat nekin varmasti odotettuja poikkeuksellisen kevään jälkeen. Opettajat opettelevat toimimaan ehkä jopa etäopetustakin […]

Malcom Gladwell kuvaa kirjassaan Leimahduspiste sitä, miten muutokset sosiaalisessa käyttäytymisessä ja yhteiskunnallisissa toimintatavoissa voivat kehittyä virusepidemian tavoin. Tartunta tapahtuu niin, että pienetkin teot saavat suuria vaikutuksia (kuten olemme viime kuukausina havainneet) ja muutokset eivät aina tapahdukaan vähitellen vaan yhdessä dramaattisessa hetkessä. Dialogi on yhdessä oivaltamisen taitoa Dialogisessa kokouksessa on kyse yhteiseen oppimiseen ja toiminnan kehittämiseen […]

Koronaviruspandemian vuoksi Suomen hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä ratkaisuja. Päätösten teko on vaikeaa tasapainottelua tartuntojen leviämisen estämisen ja eriarvoisuutta synnyttävien olosuhteiden välillä. Välitön vaara: viruksen hallitsematon leviäminen. Pidemmän aikavälin vaara: syventyvät sosioekonomiset erot. ”Koronaviruspandemia on poikkeustilanne, joka voi nopeasti lisätä eri ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.” Poikkeustilanteet tuovat hyvin esiin sen, miten toisilla ihmisillä on enemmän […]

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valmistelu on puolivälissä. Ohjelmalla on viisi tavoitetta, joista yksi on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Miten sen voi menestyksekkäästi saada aikaan? Muutos vaatii pysyviä rakenteita monialaiselle yhteistyölle ja toimivia malleja eri sisältöalueille. Lisäksi mukana olevilla toimijoilla on oltava riittävästi resursseja, valtaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen […]

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on pyörähtänyt käyntiin. Suuri joukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita kokoontui THL:ään 3. helmikuuta pohtimaan, miten perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta parannetaan ja miten palvelut sovitetaan yhteen ihmisen tarpeita vastaavaksi. Kaksivuotinen kehittämisohjelma sisältää runsaasti odotuksia. Miten toiveisiin voidaan vastata? Tavoitteiden saavuttamista seurataan tiukasti Ohjelman alueellisiin hankkeisiin osoitettava valtionrahoitus velvoittaa tekemään muutoksia […]