Kuntaliiton mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia on noin 18 %:ssa koulujen kokonaisneliömäärästä ja 10–30 % kunnista ilmoittaa kuntien rakennusten sisäilmatilanteen haastavaksi tai...
Kansalaisvaikuttaminen pyrkii useimmiten edistämään yhteistä hyvää ja keksimään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Kuntien kannattaakin tukea asukkaidensa aktiivisuutta. Kuntalaisilla on tietoja ja...
Osallisuuden edistäminen ei ole rakettitiedettä vaan konkreettisia arkisia asioita. Se ei silti tarkoita, etteikö osallisuuden edistäminen vaatisi paneutumista ja suunnitelmallisuutta....
Rakennetun omaisuuden tilasta kertovan ROTI 2019- raportin mukaan kuusi prosenttia Suomen talousvesiverkostoista on huonossa kunnossa. Verkostojen rappeutuminen ei tapahdu seurauksitta:...
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus syntyvät ja niitä ylläpidetään ihmisten arjessa ja arjen ympäristöissä – siis kunnissa. Kuntalaisten hyvinvointi ja terveys...
Vaikutusten ennakkoarviointi on menetelmä, josta on monia erilaisia sovelluksia. Sen tarkoituksena on auttaa suunnittelemaan toimenpiteitä, valitsemaan keinoja ja tekemään päätöksiä...
Ihminen luo, erottelee ja yhdistää kielellisenä olentona. Käytetty kieli saattaa ladata todellisuuteen jännitettä tai sanat voivat kuvata todellisuutta jännitteisesti. Kieli voi päästää sisään tai olla ulos sulkevaa, kun se asettaa rajoja yksilön käsityskyvyn kannalta ja määrittää yhteisön toimintaa. Kuvittelemme, ajattelemme ja suunnittelemme tulevaa toimintaa kielen ja sanojen varassa. Sanat ovat merkityksellinen osa kokonaisuutta ja sen […]
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuuri edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taide ja kulttuuri ovatkin löytäneet tiensä osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kunnissa. Mutta kuinka tehokkaasti kunnat hyödyntävät kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen? Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL tekivät kaksi vuotta sitten ensimmäisen tiedonkeruun hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kulttuurityöstä kunnissa. Saimme silloin ensimmäistä kertaa […]
Ihmiskunnalla on yleisinhimillinen kehityksen tarve. Selvä näyttö kehitystarpeestamme on ihmiskunnan matka luolamiehestä nykyihmiseen. Kehitystarpeen tuloksena syntyvät alituiset muutokset. Maailma ja työelämä muuttuvat jatkuvasti ilman että kukaan erityisesti panisi muutoksia toimeen. Muutokset ovat monen ilmiön summa, emmekä voi tarkkaan ennakoida seuraavaa käännettä. Kehitystä hankaloittaa kuitenkin ihmiskunnan toinen tarve, joka on täydessä ristiriidassa kehitystarpeen kanssa, eli turvallisuuden […]
