Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen

Meneillään olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä on keskusteltu, missä määrin valtion rahoituksen olisi kannustettava kuntia ja maakuntia terveysongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Osa uudistuksessa tavoiteltavasta kolmen miljardin hyödystä voitaisiin saavuttaa sairauksia ehkäisemällä ja väestön terveystilaa kohentamalla. On kysytty, pitäisikö sote-uudistuksessa luoda kunnille ja maakunnille taloudellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteita? Keskustelussa, jota on käyty […]

Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle. Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla […]

Liian harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Iso osa päivittäisistä matkoista kuljetaan autolla, vain pieni osa suomalaisista kävelee tai pyöräilee. Huolestuttavaa sekä terveyden että ympäristön kannalta on, että suurin meistä osa kulkee alle viiden kilometrin matkat autolla, vaikka ne voisi helposti kävellä tai pyöräillä. Jo puoli tuntia päivässä kävelyä tai pyöräilyä työhön, kouluun, harrastuksiin tai kauppaan […]

Suorasukainen kysymys suolen toiminnasta on Aasian reppumatkaajien tapa huolehtia toistensa hyvinvoinnista. Vatsan tila eittämättä onkin tärkeä asia fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskuntien hyvinvointia ei mitata arvioimalla suoliston kuntoa, mutta yhtä indikaattoria siihenkin tavataan käyttää. BKT, bruttokansantuote, on perinteinen tapa kuvata valtioiden kehittyneisyyttä siitä huolimatta, että edes taloustieteilijät eivät sitä suosittele tähän tarkoitukseen. BKT mittaa vain taloudellista toimeliaisuutta […]

Suomessa on mittavat erot eri väestöryhmien terveydessä ja hyvinvoinnissa, ja terveydenhuoltojärjestelmämme on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Nämä ovat vaikeita ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää toimia useilla eri aloilla. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida poistaa pelkillä sosiaali- ja terveyspalveluilla tai palvelujärjestelmää kehittämällä, mutta palveluilla on ongelman ratkaisemisessa iso merkitys. Tämän vuoksi jo vuosia valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus […]

Hyvän terveyden edellytyksistä suurin osa syntyy terveyspalvelujen ulkopuolella. Terveyden edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunta tuottaa monia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tehtäviä: järjestää varhaiskasvatuksen ja opetuksen, tuottaa liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja ja ylläpitää niihin liittyvää infrastruktuuria, vastaa kaavoituksesta, katuverkostosta, vedestä ja viemäröinnistä, jätehuollosta, julkisesta liikenteestä, jne. Kunnan tehtävä on myös seurata väestön terveyttä ja […]

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus) päämääränä on terveyserojen kaventaminen ja palveluiden kustannusten hallinta. Palveluja räätälöitäessä ja lukuisia yksityiskohtia ratkaistaessa asiantuntijalta A, virkamieheltä B ja päättäjältä C unohtuvat joskus uudistuksen tärkeät päämäärät. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen on välttämätöntä, jotta palvelujen tarvitsijoiden määrää voidaan vähentää ja saavuttaa kustannussäästöjä. Palvelujärjestelmänkin tulee huolehtia omalta osaltaan myös asukkaista […]

Nykyisessä kireässä taloustilanteessa ei pidä toistaa 1990-laman aikana tehtyä virhettä: lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevien palvelujen ei saa antaa rapautua säästöpaineissa. Säästöt tulivat lopulta tosi kalliiksi ja säästöpäätösten jälkiä on jouduttu korjaamaan tähän päivään saakka. Vasta viime vuosina sosiaali- ja perhepalvelut on saatu eri puolilla maata tasalaatuisiksi lainsäädännön ja valtakunnallisen ohjeistuksen, valvonnan ja seurannan sekä […]

Seksuaalinen hyvinvointi on osa ihmisen hyvinvointia. Tavoittava ja yhdenvertainen keino lisätä seksuaaliterveyttä ja seksuaalista hyvinvointia on koulujen seksuaalikasvatus. Maailman seksuaaliterveyden päivän teema on tänä vuonna: Seksuaaliterveyttä oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia. Seksuaalikasvatuksessa lapset ja nuoret hankkivat tiedot, taidot ja positiiviset arvot, joita he tarvitsevat ymmärtääkseen omaa seksuaalisuuttaan ja nauttiakseen siitä, luodakseen turvallisia ja tyydyttäviä ihmissuhteita […]

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistamista pohtineen selvityshenkilöryhmän raportti sai ansaittua näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Silti yksi selvityksen keskeisistä havainnoista, tarve uudistaa kuntien valtionosuusjärjestelmä, on jäänyt lähes täysin ilman mediahuomiota. Valtio maksaa kunnille palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin perustuvaa laskennallista peruspalvelujen valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen, yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Sote-uudistuksen jälkeen kunnat eivät enää […]