Arvostettu brittiläinen lääketieteen lehti The Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa osoitettiin, että matala sosiaaliluokka on terveysriski. Erittäin laajaan väestöseuranta-aineistoon perustuneen tutkimuksen mukaan se on riskinä verrattavissa epäterveellisiin elintapoihin. Tutkimuksessa seurattiin kaikkiaan 1,7 miljoonaa ihmistä seitsemästä korkean elintason maasta, mm. USA:sta, Australiasta ja Sveitsistä. Seurannan aikana kuolleita oli yli 300 000. Tutkimus osoitti, että matala sosiaalinen […]
Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan. Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja […]
Miten rakentaa toimivat ja oikea-aikaiset palvelukokoisuudet ja -ketjut maahanmuuttajaperheelle, syrjäytyneelle nuorelle tai lähiön yksinhuoltajaperheelle, jolla ei ole tukiverkkoja? Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat ilmiöt ovat usein monimutkaisia vyyhtejä, jotka voivat syntyä yllättäen ja joista selviytymiseen eivät riitä rutiininomaiset ratkaisut. Niitä voidaan verrata tutkimuksissa kuvattuihin ilkeisiin ongelmiin (wicked problems), jotka ovat moniulotteisuutensa vuoksi vaikeita hahmottaa ja joista on […]
Vuoden 2018 alussa alkanut osallistavan sosiaaliturvan kokeilu on nostanut esiin kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta. Kokeilun tarkoituksena on vähentää uusilla tavoilla riippuvuutta toimeentulotuesta ja tutkia, miten toimeentulotuen asiakkaiden ohjaus Kelasta sosiaalityöhön toimii niin sanotun eTotu-järjestelmän kautta. Kokeilu aloitettiin kuudessa kunnassa. Nyt mukana on viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Tampere ja Raisio. Kokeilukunnat ovat tarttuneet innokkaasti mahdollisuuteen kehittää […]
Kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomusten yhteistä tietopohjaa määritellään parhaillaan. THL:n tehtävänä on määritellä ne minimitiedot, joita kaikkien kuntien ja maakuntien on vähintään tarkasteltava hyvinvointikertomuksissaan. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa kuntien ja maakuntien välille. Minimitiedon lisäksi hyvinvointikertomukseen tarvitaan tietoa kunkin kunnan ja maakunnan omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja kyselyistä, kokemusasiantuntijoilta ja henkilöstöltä. Lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa tulee kuvata terveyden ja […]
Elintapojen merkitys ja yksilön vastuu tyypin 2 diabeteksen torjunnassa herättävät keskustelua. Sairastumisen taustalla on aina myös geneettinen taipumus. Suomalaisilla taipumus on yleinen: arviolta jopa puolet meistä sairastuu, jos elintavat altistavat siihen vahvasti. Kansainvälisesti tunnetussa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study) osoitettiin vuonna 2001, että ruokavalion laadun parantaminen, liikunnan lisääminen ja painon alentaminen voivat estää diabeteksen silloinkin, […]
Suomesta puhutaan usein mediassa yhtenä koulutuksen kärkimaana. Tämä johtuu nuortemme kansainvälisessä vertailussa hyvistä oppimistuloksista. Peruskoulumme yhdeksäsluokkalaisten sijoitukset PISA-testeissä ovat kerta toisensa jälkeen olleet erinomaiset. Olemme siis selvästi tehneet asioita oikein, ainakin peruskoulun saralla. Viime aikoina julkisessa keskustelussa on kuitenkin usein ollut koulutuksellisen tasa-arvon tila maassamme. Koulutuksellisen tasa-arvon idealla tarkoitetaan sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella […]
Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen. Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä Sosiaaliset tekijät ovat taustalla […]
”Jos itse saisi päättää, kahden vuoden päästä laittaisin työkseni ruokaa. Olisi kiva päästä avotyöstä oikeaan palkkatyöhön, koska sitten saisi enemmän rahaa eikä tarvitsisi miettiä, että riittävätkö rahat.” ”Menen hautausmaalle töihin kesäksi – se on työtoimintaa. Menisin mielelläni oikeisiin palkkatöihin hautausmaalle, silloin voisin jättää eläkkeen lepäämään.” Moni työtä vailla oleva ihminen kokee oudoksi julkisuudessa käytävän keskustelun aktiivimallin […]
Yli sata lähtömaata, 32 477 matkaa. Alaikäisiä lapsia 7633, heistä 3014 saapuu ilman huoltajaa. Naisia 6000, miehiä 26 424 ja 53 henkilöä, joiden sukupuoli ei ole tiedossa. 32 477 ihmistä, jotka ovat hakeneet Suomesta kansainvälistä suojelua. Tavoitteena selvittää taustaolosuhteet, nykyoireet, rokotushistoria, aiemmat sairaudet ja hoidot, mahdolliset altistukset tarttuville taudeille ja lääkitys. Aikaa 1 tunti per […]
