Ihmispsyyke on rakennettu suosimaan tuttuja asioita. Siksi vierailta tuntuvien asioiden ja ihmisten vierastaminen on inhimillistä. Yhtä inhimillistä on ihmislajin taipumus tehdä yleistyksiä. Virheellisestä yleistyksestä puhutaan ennakkoluulona. Syrjinnästä taas puhutaan, kun ennakkoluuloiset asenteet ilmentyvät käyttäytymisenä. Vierastamisella on vakavia seurauksia yksilöille ja yhteiskunnalle. Esimeriksi nimensä perusteella vieraalta kuulostavien työnhakijoiden on vaikeampi saada työpaikkaa kuin tismalleen samalla hakemuksella […]
Noin 91 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Tulevaisuudessa tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuutta ei haluta lisätä, vaan tarvittavat palvelut tuodaan yhä useammin koteihin. Kotihoitoon kehitetään uusia toimintatapoja ja myös teknologisia ratkaisuja saadaan kotihoidon tueksi. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta ei siksi ole yhdentekevää millaisissa kodeissa tulevaisuuden vanhukset asuvat. Voidaankin kysyä, onko ikäasumisen kehittämiseen kiinnitetty tarpeeksi huomiota? […]
Väestön positiivista mielenterveyttä mitattiin Suomessa ensimmäistä kertaa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jonka tuloksia julkaistiin huhtikuussa 2018. Mittari on erittäin tervetullut ja tarpeellinen lisäys väestötason terveystutkimuksiin. Tähän asti laajat väestötutkimukset ovat antaneet paljon tietoa mielenterveyden häiriöistä, mutta tutkittu tieto mielen hyvinvoinnista ja sen kehityksestä on puuttunut kuvasta. Tietoa tarvitaan esimerkiksi terveyspoliittisten päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toivottavasti positiivisen […]
Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuun lopussa pääministerin asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Raportti ehdottaa erilaisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa. Raportti määrittelee eriarvoisuuden laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi. Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin liittyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä. Vaikka eriarvoisuus määritellään raportissa rakenteelliseksi, raportin ehdotukset painottuvat huono-osaisten ihmisten toimintavalmiuksien edistämiseen. Huono-osainen on […]
Vierailin vastikään Rotterdamissa, Alankomaissa, jossa pääsin tutustumaan paikalliseen aktiivimalliin, yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön työllistämisessä ja työttömien työllistämiseen julkisten hankintojen kautta. Kuvio on tuttu – matkoilta haemme oppia toisista maista, jotta voisimme tutustua toisenlaisiin toimintatapoihin ja mahdollisesti ottaa käyttöön hyväksi koettuja malleja ilman pitkällistä kehittämistyötä. Niin sanottuja hyviä käytäntöjä siis. Näin se ainakin teoriassa […]
Julkaisimme pääsiäisen aikaan ekonomisti Olli Kärkkäisen kanssa arvion Juha Sipilän hallituskauden talouspolitiikan vaikutuksista tuloeroihin Valtioneuvoston kanslian tilaamana. Selvityksessämme oli kaksi uutta piirrettä aikaisempiin tuloerosimulointeihin nähden. Ensinnäkin, siihen sisältyi arviot myös työllisyysvaikutuksista. Toiseksi, esitimme kaksi vaihtoehtoista määritelmää sille, mikä tulkitaan talouspolitiikan muutokseksi. Avaan tässä kirjoituksessa tätä jälkimmäistä pointtia, joka on jäänyt toistaiseksi hyvin vähälle huomiolle. Muutosten […]
Asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat tärkeä lähtökohta sosiaalipalveluissa. Vaatimus tähän on vahvana muun muassa uudessa sosiaalihuoltolaissa, jonka voimaantulon myötä sosiaalinen kuntoutus sai ensimmäisen kerran lainmukaisen määritelmän. Myös tuore Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti nostaa esille vaatimuksen suunnitella sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Matalan kynnyksen palvelut ovat tarpeellisia palvelujärjestelmän ulkopuolelle pudonneille Sosiaalisessa kuntoutuksessa on tärkeää tavoittaa ihmisiä, […]
Talous on liian tärkeä elämänalue jätettäväksi taloustieteilijöille, kuulee väitettävän aina silloin tällöin. Silti ekonomistit hallitsevat talouskeskustelua ja näkyvät arvioivan yhteiskuntapolitiikan painotuksia laajemminkin, tuoreena esimerkkinä oppivelvollisuudesta käytävä keskustelu (ks. esim. Etlan Vesa Vihriälän kolumni). Harvemmin yhteiskunnan kehitystä kommentoivat enää muut yhteiskuntatieteilijät, paria näkyvää sosiaalipoliitikkoa lukuun ottamatta. Taloustutkimuksen kapeaan näkökulmaan kiinnitti äskettäin huomiota myös taloustieteen supertähdeksikin tituleerattu […]
Alkuun pieni anekdootti: Kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä, nuorempi ja vanhempi, olivat saapuneet Suomeen samasta lähtömaasta ja saaneet oleskeluluvan. He keskustelivat kysymyksestä: ”Oletko tuntenut läheisyyttä toisiin ihmisiin?” Vanhempi henkilö, viisas ja arvostettu yhteisössään, kuvasi kuinka hän kokee läheisyyttä muihin riippumatta uskonnosta, kansallisuudesta tai ihonväristä. Hän oli elämänsä aikana tutustunut moniin ihmisiin sekä elämäntapoihin ja löytänyt yhteisen sävelen […]
Osatyökykyisille suunnatuissa palveluissa peruskysymys näyttää olevan, ovatko ne luonteeltaan vallitsevaa toimintakykyä ylläpitäviä, vai edistävätkö ne osallisten mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja työmarkkinoille. Keskeistä on myös osallisuutta tukeva toiminta. Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen -projektin kehittävän arvioinnin taustaksi tehdyssä kirjallisuuden tarkastelussa tuli esille laaja skaala hyvä käytäntöjä sekä jossain määrin myös näyttöä palvelujen ja interventioiden vaikuttavuudesta. Konkreettiset toimintamallit paikantuivat […]
