Eduskunta on myöntänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1,5 miljoonaa euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämistyön aloittamiseksi. Rahoitusta käytetään tautiryhmäkohtaisiin pilotteihin, joista saadun kokemuksen valossa laaditaan vuoden 2019 lopulla suositus, millainen laaturekisterien järjestelmä Suomeen tulisi luoda. Sote-keskustelussa monilla asiantuntijoilla on tapana aloittaa esityksensä viittaamalla Suomen terveydenhuollon kansainvälisesti korkeaan laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen. Väitteen perusteluiksi esitetään yleensä tietoja kansainvälisesti […]
THL is not and must not become simply a distant observer that does not take a stand of its own. THL should not only offer options. We must do better. Participating in the Pride week and raising of the Rainbow flag is an indication of this. This morning, as I was going through my Twitter […]
THL ei ole, eikä mielestäni saa olla pelkkä kylmänviileä sivustakatsoja joka ei ota kantaa, vaan pelkästään tarjoilee vaihtoehtoja. Meidän on pystyttävä parempaan, osallistuminen prideviikkoon ja sateenkaarilipun nostaminen THL:n lipputankoon on esimerkki tästä. Törmäsin aamulla twitteriä selatessani ASPHERin twiittiin jossa todetaan että ”jokaisen kansanterveysammattilaisen on pantava äänensä likoon paremman yhteiskunnan puolesta”. Uskonkin että useimpien THL:n työntekijöiden […]
Kehittämistyön klassinen haaste on tulosten juurruttaminen ja levittäminen. Jatkuvien projektien virrassa hyväksi havaitut keinot, mallit ja oivallukset ovat vaarassa jäädä huomioimatta sillä kilpailu kentällä on kovaa. Erityisesti meneillään olevassa maakunta- ja sote-mullistuksessa hyvien toimintamallien on vaikea pysytellä pinnalla. Heräsimme haasteeseen meneillään olevassa kehittämishankkeessa, jossa koordinoimme osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta edistäviä maakunnallisia kokeiluja. Kokeiluista nousee paraikaa […]
Ihmispsyyke on rakennettu suosimaan tuttuja asioita. Siksi vierailta tuntuvien asioiden ja ihmisten vierastaminen on inhimillistä. Yhtä inhimillistä on ihmislajin taipumus tehdä yleistyksiä. Virheellisestä yleistyksestä puhutaan ennakkoluulona. Syrjinnästä taas puhutaan, kun ennakkoluuloiset asenteet ilmentyvät käyttäytymisenä. Vierastamisella on vakavia seurauksia yksilöille ja yhteiskunnalle. Esimeriksi nimensä perusteella vieraalta kuulostavien työnhakijoiden on vaikeampi saada työpaikkaa kuin tismalleen samalla hakemuksella […]
Noin 91 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Tulevaisuudessa tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuutta ei haluta lisätä, vaan tarvittavat palvelut tuodaan yhä useammin koteihin. Kotihoitoon kehitetään uusia toimintatapoja ja myös teknologisia ratkaisuja saadaan kotihoidon tueksi. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta ei siksi ole yhdentekevää millaisissa kodeissa tulevaisuuden vanhukset asuvat. Voidaankin kysyä, onko ikäasumisen kehittämiseen kiinnitetty tarpeeksi huomiota? […]
Väestön positiivista mielenterveyttä mitattiin Suomessa ensimmäistä kertaa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jonka tuloksia julkaistiin huhtikuussa 2018. Mittari on erittäin tervetullut ja tarpeellinen lisäys väestötason terveystutkimuksiin. Tähän asti laajat väestötutkimukset ovat antaneet paljon tietoa mielenterveyden häiriöistä, mutta tutkittu tieto mielen hyvinvoinnista ja sen kehityksestä on puuttunut kuvasta. Tietoa tarvitaan esimerkiksi terveyspoliittisten päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toivottavasti positiivisen […]
Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuun lopussa pääministerin asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Raportti ehdottaa erilaisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa. Raportti määrittelee eriarvoisuuden laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi. Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin liittyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä. Vaikka eriarvoisuus määritellään raportissa rakenteelliseksi, raportin ehdotukset painottuvat huono-osaisten ihmisten toimintavalmiuksien edistämiseen. Huono-osainen on […]
Vierailin vastikään Rotterdamissa, Alankomaissa, jossa pääsin tutustumaan paikalliseen aktiivimalliin, yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön työllistämisessä ja työttömien työllistämiseen julkisten hankintojen kautta. Kuvio on tuttu – matkoilta haemme oppia toisista maista, jotta voisimme tutustua toisenlaisiin toimintatapoihin ja mahdollisesti ottaa käyttöön hyväksi koettuja malleja ilman pitkällistä kehittämistyötä. Niin sanottuja hyviä käytäntöjä siis. Näin se ainakin teoriassa […]
Julkaisimme pääsiäisen aikaan ekonomisti Olli Kärkkäisen kanssa arvion Juha Sipilän hallituskauden talouspolitiikan vaikutuksista tuloeroihin Valtioneuvoston kanslian tilaamana. Selvityksessämme oli kaksi uutta piirrettä aikaisempiin tuloerosimulointeihin nähden. Ensinnäkin, siihen sisältyi arviot myös työllisyysvaikutuksista. Toiseksi, esitimme kaksi vaihtoehtoista määritelmää sille, mikä tulkitaan talouspolitiikan muutokseksi. Avaan tässä kirjoituksessa tätä jälkimmäistä pointtia, joka on jäänyt toistaiseksi hyvin vähälle huomiolle. Muutosten […]
