Lapset, nuoret ja perheet

Kouluaamujen alkaminen myöhemmin ei taio lisää lepoaikaa oppilaiden vuorokauteen

Kouluaamut on päätetty siirtää alkamaan aiempaa myöhemmin muutamissa Suomen kunnissa, ja useat kunnat harkitsevat samaa. Perusteluina on esitetty, että koululaiset saisivat silloin nukutuksi enemmän ja voisivat kulkea kouluun valoisampaa koulutietä. Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella ei kuitenkaan näytä siltä, että kouluaamujen myöhentämisellä saavutettaisiin etuja. Kouluaamujen myöhentäminen viivästytti oppilaiden päivärytmiä eikä lisännyt unta Useimmat tutkimuksista on tehty kouluissa […]

Lue lisää Kouluaamujen alkaminen myöhemmin ei taio lisää lepoaikaa oppilaiden vuorokauteen

Lapsella on oikeus kasvaa ilman väkivaltaa

Lukuaika3 min

Istun junassa matkalla töistä kotiin, kun näen miehen, joka pystyy tuskin hillitsemään suuttumustaan. Muiden matkustajien edessä mies raivoaa ja sättii nolostunutta tytärtään. En tiedä tapauksen taustoja, mutta tuona päivänä, tuossa tilanteessa nuoren tytön sydämestä näyttää särkyvän pieni palanen. Alan väkisinkin miettiä, miten reagoin omien lasteni käytökseen.  Sydämessäni tiedän, etteivät mitkään heidän tekonsa ansaitsisi tuollaista reaktiota. […]

Lue lisää Lapsella on oikeus kasvaa ilman väkivaltaa

Taloudellinen lähisuhdeväkivalta – väkivallan muodoista tuntemattomin – voi sattua kenen tahansa kohdalle

Taloudellinen väkivalta on vallankäyttöä, ja se eroaa selkeästi riitatilanteesta. Riidassa on kaksi osapuolta, jotka keskustelevat tasa-arvoisesti, eikä kummankaan tarvitse pelätä tai olla varuillaan. Taloudellisessa väkivallassa on puolestaan kyse taloudellisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta ja rahaan liittyvästä vahingoittamisesta. Tilanteesta, jonka tavoitteena on kontrolloida ja alistaa. Kuten lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, taloudellisen väkivallan kanssa esiintyy usein samanaikaisesti monta erilaista väkivallan […]

Lue lisää Taloudellinen lähisuhdeväkivalta – väkivallan muodoista tuntemattomin – voi sattua kenen tahansa kohdalle

Neuvolajärjestelmä on suomalaisen terveydenhuollon timantti

Neuvolapalvelut toimivat Suomessa erittäin hyvin. Tästä kertoo neuvoloiden saama asiakaspalaute, jota THL on kerännyt. Kaikkina kolmena tutkimusvuotena kokonaisarvosana on ollut 4,6, kun maksimi on 5. Erityisen tyytyväisiä perheet ovat terveydenhoitajien työhön (keskiarvot terveydenhoitajia koskevissa kysymyksissä 4,5–4,8). Lääkärivastaanottojen työssä olisi hiukan enemmän kehitettävää (keskiarvo 4,1−4,3). Pääsääntöisesti perheet ovat tyytyväisiä neuvoloiden palveluihin. Korkeimman arvosanan, 4,8, saa neuvolapalvelujen […]

Lue lisää Neuvolajärjestelmä on suomalaisen terveydenhuollon timantti

Lapsen oikeudet, turvallisuus ja väkivallan ehkäisy – nyt on aika toimia!

Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus, on entinen UNICEF:in pääjohtaja James Grant todennut viisaasti. Vuonna 1989 solmittu YK:n kansainvälinen sopimus lapsen oikeuksista on ollut voimassa tänä vuonna jo 30 vuotta, mutta miten on käynyt lapsen oikeuksien toteutumisen juhlavuoden Suomessa? Hyviä käytäntöjä ja myönteistä kehitystä Suomi on maailman turvallisimpia maita synnyttää ja kasvattaa lapsi. Eri säädökset velvoittavat […]

Lue lisää Lapsen oikeudet, turvallisuus ja väkivallan ehkäisy – nyt on aika toimia!

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma suuntaa palveluita miehille

Seksuaali- ja lisääntymisterveys on jokaisen omalla vastuulla, mutta miesten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, tiedon tasosta, palvelujen käytöstä ja toiveista palvelujen suhteen on vasta vähän tietoa. Miehet ja pojat ovat juuri tämän vuoksi vuosien 2004–2020 seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman yksi neljästä painopistealueesta. Perinteisesti on ajateltu, että seksuaali- ja lisääntymisterveydestä huolehtiminen on tyttöjen ja naisten asia, eikä poikien […]

Lue lisää Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma suuntaa palveluita miehille

Lastensuojelu maksaa – mikä on turhaa, mikä tarpeellista?

Vaikuttavuus ja kustannukset puhuttavat kuntien tehdessä parhaillaan erilaisia talouden sopeutustoimia. Jotta sopeuttaminen ei johtaisi ojasta allikkoon, on syytä pysähtyä sen äärelle, mitä ovat turhat ja mitä tarpeelliset kustannukset palveluissa lastensuojelun ja sosiaalihuollon näkökulmasta. Suhdeperustainen työskentely, joka painottaa muun muassa ihmissuhteita, dialogia, yhteistoiminnallisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä, on monen tutkimuksen toteama avain vaikuttavuuteen sosiaalipalveluissa. Valitettavasti suhdeperustainen, luottamusta rakentava […]

Lue lisää Lastensuojelu maksaa – mikä on turhaa, mikä tarpeellista?

Turvakotipalveluja tarvitsevien asema Suomessa on parantunut – miten lakiuudistus on muuttanut toimintaa?

Lukuaika4 min

Myönteisen muutoksen taustalla ovat vuonna 2015 ratifioitu ns. Istanbulin sopimus sekä samana vuonna voimaan tullut turvakotilaki.  Turvakotiin tulemisen kynnys on usein jo valmiiksi korkea, eikä kynnystä tule korottaa entisestään hankalilla hallinnollisilla esteillä. Näitä olivat ennen turvakotilakia muun muassa asiakasmaksut. ”Turvakotipalvelun tuottajan näkökulmasta turvakotilaki on ollut odotettua parempi ja sen käytäntöön paneminen on sujunut erittäin hyvin.”- […]

Lue lisää Turvakotipalveluja tarvitsevien asema Suomessa on parantunut – miten lakiuudistus on muuttanut toimintaa?

Kotihoidon tuen sisaruskorotuksen poisto edistäisi heikosti kotoutumista ja työllisyyttä

Opetusministeri Li Andersson väläytti Ylen Ykkösaamun puheenvuorossaan 19.10. kotihoidon sisaruskorotusten lakkauttamista ja niiden kompensoimista alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Muutoksen tarkoitus olisi lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista ja työllisyyttä. Ylen uutinen Anderssonin puheenvuorosta, 19.10.2019 Käyn tässä kirjoituksessa läpi omaani ja muiden tutkimuksiin perustuen, miten sisaruskorotuksen poistaminen sopisi tähän tarkoitukseen. Sisaruskorotusta maksetaan kotihoidon tuen saajille, kun he hoitavat myös muita kuin […]

Lue lisää Kotihoidon tuen sisaruskorotuksen poisto edistäisi heikosti kotoutumista ja työllisyyttä