Lapset, nuoret ja perheet

Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuva väkivalta ja häirintä ovat yleisiä lasten ja nuorten arjessa. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan perusopetuksen 4. ja 5.-luokkalaisista pojista ja tytöistä 7 prosenttia oli viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokenut häiritsevää kehon kommentointia tai seksuaalisesti värittynyttä viestittelyä. Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat häirintää harvinaisempia, mutta perusopetuksen 4.-5.-luokkalaisista pojista ja tytöistä 2 prosenttia oli viimeksi kuluneen […]

”Mulle oli ainakin – varsinkin siellä alussa – tärkeää että niiku se kokemus, että teki tulitte, ja että joka kerta toivotetaan tervetulleeks.” Perhekeskuksen kohtaamispaikan toimintaan osallistuneen äidin kokemuksessa tiivistyy lapsi- ja perhepalvelujen tavoite siitä, että jokainen vanhempi ja lapsi voi kokea itsensä ainutlaatuiseksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Perhekeskuksen kohtaamispaikalla tarkoitetaan kaikille lapsille ja perheille […]

Nollalinjaan soitettiin alkuvuoden aikana enemmän kuin koskaan. Toinen toistaan vilkkaammat kuukaudet ovat nyt arkipäivää Nollalinjalla ja toukokuun loppuun mennessä puheluita oli tullut jo lähes 5 500. Yksinomaan toukokuussa Nollalinjaan soitettiin ennätykselliset 1450 puhelua, joista pystyttiin vastaamaan reiluun kahteen kolmasosaan. Puhelumäärien kasvu johti toisen puhelulinjan avaamiseen viime vuonna. Yhdellä puhelulinjalla kyettiin taannoin vastaamaan vain noin 50-70 […]

”En pidä siitä, että asioistani puhutaan ilman että olen paikalla.” ”Haluan kertoa itse omista asioistani.” “Minulta pitää kysyä mielipide.” Näin kommentoivat lapset kyselyssä, jonka teimme vammaispalvelujen asiakkaille 2017. Kyselystä valmistui raportti Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä – asiakkaiden kokemuksia. Mitä saimme selville vammaisen lapsen kohtaamisesta sosiaalityössä? Että se on valitettavasti vielä aika lapsen kengissä. Joka neljäs […]

Hoivavastuun tasaisempi jakaminen vanhempien kesken on pitkään ollut yksi keskeisiä perhepolitiikan tavoitteita. Jaetulla vanhemmuudella nähdään olevan myönteisiä vaikutuksia sekä perheen hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta: lapsen kehitystä edistää läheinen suhde molempiin vanhempiin, yhteinen ymmärrys ja kokemus lapsenhoidon arjesta tukevat parisuhdetta. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta vahvistuu sekä naisten asema työmarkkinoilla että miesten asema esimerkiksi erotilanteissa. Vanhemmuuden ja […]

Opiskeluhuolto on lasten ja nuorten arkiympäristöön viety hyvinvointia edistävä peruspalvelu. Työtä toteutetaan sekä koko kouluun kohdistuvana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona eli kouluterveydenhuollon sekä kuraattorin ja psykologin palveluina. Opiskeluhuollon potentiaali mielenterveyden tukemisessa tai pulmien hoidossa jää osin hyödyntämättä. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ei panosteta riittävästi ja osalle opetushenkilöstöä oma rooli tässä työssä on edelleen epäselvä. Vahvassa on […]

Huom! Blogikirjoituksesta on poistettu 10 ja 12 vuoden ikärajoja koskeva osuus 4.6.2020. Omakannan käyttöönotto on tehnyt hyvää sekä potilaille että terveydenhuollon toimijoille. Verkkopalvelu, joka näyttää kansalaisen omat terveydenhuollossa kirjatut tiedot, on mullistanut toimintakenttää – pääasiassa hyvällä tavalla. Se on tehnyt potilaista entistä osallisempia omien terveysasioidensa hoidossa. Meidät terveydenhuollon ammattilaiset Omakanta on lempeästi ohjannut selkokielisempään kirjaamiseen […]

Kulttuurin ja taiteen merkitys yhtenä ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistävänä tekijänä on saamassa yhä painavampaa jalansijaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa ja kehitettäessä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä esittää tuoreessa raportissaan lukuisia jatkotoimia, joihin kulttuurihyvinvointityön vakiinnuttamiseksi on ryhdyttävä. Samaisessa raportissa muistutetaan, että Suomi on politiikkaohjelmien ja rakenteiden tasolla taiteesta ja […]

Naiset, jotka ovat synnytyksessään kokeneet epäasiallista tai huonoa kohtelua tai jopa väkivaltana pitämäänsä käytöstä, ovat aloittaneet oman #MeToo-kampanjansa – #minämyössynnyttäjänä-kampanjan. Liike haluaa osoittaa, että synnytysväkivalta (obstetric violence) on todellista myös Suomessa. Kampanjassa perätään muutosta synnytyksen hoidon kulttuuriin ja käytäntöihin. Mitä on synnytysväkivalta? Synnytysväkivaltaa ovat puheet ja kirjoitukset, jotka etukäteen pelottelevat synnyttäjää, tai viesti siitä, että synnyttäjän […]

Raskaudenkeskeytysten määrä Suomessa laskee, ja erityisesti nuorten terveyskäyttäytyminen näyttää tässä(kin) suhteessa olevan edellistä sukupolvea parempaa. Vuonna 2018 keskeytyksiä tehtiin noin 8 600, mikä on vähemmän kuin kertaakaan vuonna 1970 voimaan tulleen lainsäädännön aikana. Suomalainen aborttikeskustelu on viime vuosikymmeninä ollut suhteellisen rauhallista, ja siihen liittyvä arvokeskustelu melko maltillista. Valtaosa suomalaisista ei vaikutakaan kokevan aborttia erityisen ongelmallisena […]