Aurinkoinen kesäloma on ohi ja oppilaat ja henkilökunta ovat palanneet kouluihin. Myös kouluravintolat ovat valmiina uuteen lukuvuoteen; noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin maksuttoman kouluruoan. Lautasille annostellaan oppilaiden lempiruokia kuten kalapuikkoja, tortilloita, pinaattilettuja, makaronilaatikkoa ja ohrapuuroa sekä muita ruokalajeja vaihtuvalta listalta. Pääruoan kaveriksi tarjoillaan monipuolisesti kasviksia, leipää ja maitoa. Suomalainen ylpeyden aihe, kouluruokailu, […]
Monialainen viranomaisyhteistyö on ratkaisevassa asemassa, jotta väkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneiden lasten ja nuorten suojelua, osallistumista, tukea ja apua koskevat oikeudet toteutuisivat, ja että lapsen etu otetaan aina ensisijaisesti huomioon. Islannista peräisin oleva Barnahus-malli tarjoaa yhden lähestymistavan varmistaa eri viranomaisten (oikeus-, sosiaali- ja terveysviranomaisten) välinen yhteistyö samoissa lapsiystävällisissä tiloissa, joissa tarjotaan kattavasti muitakin palveluja lapselle […]
Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut järjestetään edelleen suurimmassa osassa Suomen kuntia lainsäädännön mukaisesti ja laadukkaasti. Ehkäisevään työhön panostaminen on ollut keskeinen tavoite niin hallitusohjelmassa kuin maakunta- ja sote-uudistuksessa. Kuntien säästöpaineet ovat kuitenkin kohdistuneet ehkäiseviin palveluihin ja näkyvät terveystarkastuksiin käytettävissä olevien aikojen vähentämisenä ja henkilöstövoimavarojen niukkuutena. Seurantatietojen, havaintojemme ja meille kantautuvien viestien mukaan pitkään kestäneiden uudistusvalmistelujen aikana on […]
Ratkaisut lastensuojelun pulmiin eivät löydy yksinomaan vakiintuneiden ja vallitsevien käytäntöjen sisältä, vaan lasten ja nuorten auttamiseksi tarvitaan uusia ja rohkeita lähestymistapoja. Ongelmalähtöisen ajattelun sijaan lastensuojelun kokonaisuutta voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta: lapsilta ja nuorilta ei puutu luovuutta, innokkuutta ja osaamista – pikemminkin hoito- ja palvelujärjestelmältä puuttuu keinoja näiden hyvien ominaisuuksien esiin tuomiseksi. Lastensuojelussa tunteiden ja […]
Turvakodit ovat lainsäädännössä määriteltyjä erityispalveluita ihmisille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Laki velvoittaa, että eri puolilla Suomea pitää olla tarjolla ja saatavilla turvakotipalveluja tarpeeseen nähden riittävästi. On perusteltua kysyä, miten näihin lain vaatimuksiin on pystytty vastaamaan. Vuodesta 2015 lähtien turvakotien määrä on kasvanut 19 turvakodista 27 turvakotiin ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 […]
Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää, että tietoa saadaan erilaisissa perheissä elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTI) hyvinvoinnista, terveydestä, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta tarvitaan säännöllistä seurantatietoa. Kuulostaa itsestään selvältä, mutta käytännössä tilanne on toinen. Erilaisia perheitä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on vaikea tavoittaa kattavasti erillistutkimuksilla. Vastaajia yritetään yleensä tavoittaa lähestymällä […]
Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on ollut laajasti esillä tiedotusvälineissä kuluvan kevään aikana. Otsikoista piirtyy kuva laajasta muutoksesta (esim. YLE 14.5. ”Lastensuojelussa käynnissä jättimuutos”). Otsikoiden ja uutisjuttujen taustalla on osana lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) muutosohjelmaa toteutettava palvelujärjestelmätasoinen lastensuojelun uudistushanke, josta monet alan toimijat ovat olleet innostuneita. Hyvin toteutettuna mallin avulla päästäänkin luomaan edellytykset laadukkaalle ja tehokkaalle lastensuojelulle. […]
Kun puhumme osallisuudesta, puhumme samalla myös osattomuudesta. Toisia kuullaan ja he kuuluvat joukkoon, toisilla on vaara jäädä ulkopuolelle. Yksi iso erottava tekijä ovat sote-palvelut. On ihmisiä, jotka käyttävät huomattavan osan ajastaan, arjestaan ja elämästään sote-palveluihin. He käyvät tutkimuksissa, hoidoissa, kuntoutuksissa, neuvonnassa, ohjauksessa ja toimenpiteissä. Sitten on ihmisiä, jotka käyvät koulussa, töissä, harrastuksissa ja välillä hammaslääkärissä. […]
Syntyneiden lasten määrä laskee jo yhdeksättä vuotta ja kokonaishedelmällisyysluku on laskenut alle 1,5:n. Viimeiset vuodet on kuolleita ollut syntyneitä enemmän, joten pohjoismaisittain vähäinen väestönkasvumme on perustunut kokonaan maahanmuuttoon. Lisää lapsia toivotaan vaikka talkoilla, mutta teot ovat vähäisiä tai jopa kielteisiä. Esimerkiksi THL:ssä seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikkö lopetettiin pari vuotta sitten. Norjassa asiat ovat toisin. Kansanterveyslaitokseen […]
Opiskeluhuoltolaki astui voimaan elokuussa 2014. Se koskee kaikkia opiskeluhuoltoon osallistuvia eli opettajia, rehtoreita, terveydenhoitajia, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreitä sekä kuraattoreita ja koulupsykologeja ynnä muita koululla toimivia aikuisia. Välittömästi syntyi väärinkäsitys, että opiskeluhuoltolaki estää hoitamasta oppilaiden asioita järkevästi. Ajateltiin, että oppilaan asioissa ei voi enää kysyä neuvoa keneltäkään eikä tehdä minkäänlaista toimivaa koulun sisäistä yhteistyötä oppilaan […]
