Mielenterveys

Sosiaali- ja terveydenhuollon digipalvelut voivat syrjäyttää haavoittuvia ryhmiä – saadaanko kaikki pidettyä mukana?

Helsingin Vuosaaren terveysasemalle tulee joka kuukausi noin 1 300 sähköistä yhteydenottoa. Asiakas saa vastauksen yhteydenottoon usein samana päivänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut digitalisoituvat nopeasti. Esimerkiksi useat terveysasemat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden varata ja perua aikoja sähköisesti.  Monessa paikassa chat-hoitaja neuvoo tarvittaessa. Etälääkäri voi puolestaan ottaa potilaan vastaan nopeammin kuin mitä hän ehtisi tehdä kasvokkain. Enää ei […]

Lue lisää Sosiaali- ja terveydenhuollon digipalvelut voivat syrjäyttää haavoittuvia ryhmiä – saadaanko kaikki pidettyä mukana?

Yli miljoona suomalaista asuu yksin – asumisen murroksen vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu vasta vähän

Lukuaika3 min

Tällä hetkellä yli miljoona suomalaista asuu yksin, ja määrä vain kasvaa. Yksinasuvien osuus väestöstä on tuplaantunut viimeisten 30 vuoden aikana, ja arvioiden mukaan määrä nousee jo 1,5 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Myös muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa on yksinasuminen yleistynyt. Vaikka yksinasuminen on yhä yleisempää Suomessa, aihe ei ole toistaiseksi herättänyt laajaa keskustelua yhteiskunnassamme. Perinteinen yhteiskuntapolitiikka […]

Lue lisää Yli miljoona suomalaista asuu yksin – asumisen murroksen vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu vasta vähän

Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskukset tarvitsevat lisää resursseja

Suomessa on nyt saatu kokonaisvaltaista tukea seksuaaliväkivallan uhreille tarjoavan Seri-tukikeskusverkoston luominen hyvin käyntiin. Täyttääkseen Seri-tukikeskusstandardit keskuksen tulee tarjota lääketieteellisen avun lisäksi moniammatillisena yhteistyönä annettavaa psykososiaalista apua raiskauksen uhrille. Seri-tukikeskukset tarvitsevat kunnolliset resurssit tutkimus-, hoito- ja tukipalveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Mikäli tukikeskukset eivät saa lisää erityisesti psykososiaaliseen tuen osaajia tiimeihinsä (psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä), Seri-tukikeskuksen kokonaisvaltaisen […]

Lue lisää Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskukset tarvitsevat lisää resursseja

Opiskeluhuollolle suurempi rooli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitamisessa

Lukuaika5 min

Opiskeluhuolto on lasten ja nuorten arkiympäristöön viety hyvinvointia edistävä peruspalvelu. Työtä toteutetaan sekä koko kouluun kohdistuvana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona eli kouluterveydenhuollon sekä kuraattorin ja psykologin palveluina. Opiskeluhuollon potentiaali mielenterveyden tukemisessa tai pulmien hoidossa jää osin hyödyntämättä. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ei panosteta riittävästi ja osalle opetushenkilöstöä oma rooli tässä työssä on edelleen epäselvä. Vahvassa on […]

Lue lisää Opiskeluhuollolle suurempi rooli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitamisessa

Tie onneen on usein mutkikas

Lukuaika6 min

Voiko ihminen itse vaikuttaa siihen, miltä maanantaisin aamuherätyksen jälkeen tuntuu? Tai miltä tuntuu silloin, kun elämän eri roolien yhteensovittaminen näyttää mahdottomalta? Tai kun raha ei riitä, omaa aikaa ei ole, lapsi ei ensin nuku ja myöhempinä vuosina nuori ei halua herätä? Ihmisen onnellisuuden kokemuksiin vaikuttaa 50 prosenttia perimä, 10 prosenttia olosuhteet ja 40 prosenttia ihmisen […]

Lue lisää Tie onneen on usein mutkikas

Väestön moninaistuminen näkyy neuvolatyön arjessa

Raskausaika vaikuttaa merkittävästi sikiön kehitykseen ja määrittää lapsen terveyttä koko elämänkulun aikana. Toimivilla äitiys- ja neuvolapalveluilla tuetaan äidin ja lapsen terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Kaikilla raskaana olevilla naisilla ja alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus neuvolapalveluihin Suomessa. Väestön moninaistuminen näkyykin hyvin selkeästi neuvolatyön arjessa. Erityisesti turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten naisten ja […]

Lue lisää Väestön moninaistuminen näkyy neuvolatyön arjessa

Nämä 10 väittämää kertovat, kuinka osallinen olet

Ota hetki aikaa ja mieti elämääsi. Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa? Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Olen tarpeellinen muille ihmisille. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen. Koen, että […]

Lue lisää Nämä 10 väittämää kertovat, kuinka osallinen olet

Maakunta, rakenna ehkäisevän päihdetyön tuki kunnon kivijalalle

Reformi ja yhdyspinnat ovat mahdollisuuksia. Ehkäisevälle päihdetyölle tämä hallintoslangi tarkoittaa hienoa tilaisuutta päivittää toiminta ja tavoitteet. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että kunta ja maakunta ratkovat ihmisten arkeen ja palveluihin liittyviä haasteita yhdessä. Kunnan ei tarvitse selvitä esimerkiksi paikallisista päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä yksin: jos vaikkapa nuorisotoimessa tarvitaan lisää ehkäisevän työn osaamista, maakunnan tehtäviin kuuluu […]

Lue lisää Maakunta, rakenna ehkäisevän päihdetyön tuki kunnon kivijalalle

Citius, altius, fortius – urheiluharrastuksesta kimmoisuutta, kestävyyttä ja voimaa myös mielen hyvinvointiin

Lukuaika9 min

”Tää oli ainut juttu, mikä piti mut kasassa pari vuotta sitten”. Tällaiseen palautteeseen törmäsin kerran yleisurheiluvalmentajana, kun keräsin junnuilta kauden päättyessä palautetta ryhmämme toiminnasta. Lomakkeeseen kirjoitettu viesti yllätti, pysäytti ja sai pohtimaan liikuntaharrastuksen ja junnuvalmentajan roolia nuorten elämässä hieman toisenlaisesta näkövinkkelistä. Me junnuvalmentajat – halusimmepa sitä tai emme – toimimme useimmiten nuorten kasvukumppaneina. Joko tiedostamatta […]

Lue lisää Citius, altius, fortius – urheiluharrastuksesta kimmoisuutta, kestävyyttä ja voimaa myös mielen hyvinvointiin

Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta

Heinä-elokuussa 2018 Euroopan komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen kesäajan käytöstä ja sai vastauksia jokaisesta 28 jäsenmaasta. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat saksalaiset ja itävaltalaiset, suomalaiset olivat aktiivisuuslistan sijalla 5, ja vähiten asia kiinnosti Britanniassa. Tulos: 84 prosenttia 4,6 miljoonasta kyselyyn vastanneesta kannatti kesäaikasäännöksistä luopumista. Kielteisimmin suhtautuivat suomalaiset ja puolalaiset; heistä 95 prosenttia halusi lopettaa kesäajan käytön. Vastanneiden […]

Lue lisää Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta