Mielenterveys

Suomessa on nyt saatu kokonaisvaltaista tukea seksuaaliväkivallan uhreille tarjoavan Seri-tukikeskusverkoston luominen hyvin käyntiin. Täyttääkseen Seri-tukikeskusstandardit keskuksen tulee tarjota lääketieteellisen avun lisäksi moniammatillisena yhteistyönä annettavaa psykososiaalista apua raiskauksen uhrille. Seri-tukikeskukset tarvitsevat kunnolliset resurssit tutkimus-, hoito- ja tukipalveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Mikäli tukikeskukset eivät saa lisää erityisesti psykososiaaliseen tuen osaajia tiimeihinsä (psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä), Seri-tukikeskuksen kokonaisvaltaisen […]

Opiskeluhuolto on lasten ja nuorten arkiympäristöön viety hyvinvointia edistävä peruspalvelu. Työtä toteutetaan sekä koko kouluun kohdistuvana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona eli kouluterveydenhuollon sekä kuraattorin ja psykologin palveluina. Opiskeluhuollon potentiaali mielenterveyden tukemisessa tai pulmien hoidossa jää osin hyödyntämättä. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ei panosteta riittävästi ja osalle opetushenkilöstöä oma rooli tässä työssä on edelleen epäselvä. Vahvassa on […]

Voiko ihminen itse vaikuttaa siihen, miltä maanantaisin aamuherätyksen jälkeen tuntuu? Tai miltä tuntuu silloin, kun elämän eri roolien yhteensovittaminen näyttää mahdottomalta? Tai kun raha ei riitä, omaa aikaa ei ole, lapsi ei ensin nuku ja myöhempinä vuosina nuori ei halua herätä? Ihmisen onnellisuuden kokemuksiin vaikuttaa 50 prosenttia perimä, 10 prosenttia olosuhteet ja 40 prosenttia ihmisen […]

Raskausaika vaikuttaa merkittävästi sikiön kehitykseen ja määrittää lapsen terveyttä koko elämänkulun aikana. Toimivilla äitiys- ja neuvolapalveluilla tuetaan äidin ja lapsen terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Kaikilla raskaana olevilla naisilla ja alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus neuvolapalveluihin Suomessa. Väestön moninaistuminen näkyykin hyvin selkeästi neuvolatyön arjessa. Erityisesti turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten naisten ja […]

Ota hetki aikaa ja mieti elämääsi. Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa? Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Olen tarpeellinen muille ihmisille. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen. Koen, että […]

Reformi ja yhdyspinnat ovat mahdollisuuksia. Ehkäisevälle päihdetyölle tämä hallintoslangi tarkoittaa hienoa tilaisuutta päivittää toiminta ja tavoitteet. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että kunta ja maakunta ratkovat ihmisten arkeen ja palveluihin liittyviä haasteita yhdessä. Kunnan ei tarvitse selvitä esimerkiksi paikallisista päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä yksin: jos vaikkapa nuorisotoimessa tarvitaan lisää ehkäisevän työn osaamista, maakunnan tehtäviin kuuluu […]

”Tää oli ainut juttu, mikä piti mut kasassa pari vuotta sitten”. Tällaiseen palautteeseen törmäsin kerran yleisurheiluvalmentajana, kun keräsin junnuilta kauden päättyessä palautetta ryhmämme toiminnasta. Lomakkeeseen kirjoitettu viesti yllätti, pysäytti ja sai pohtimaan liikuntaharrastuksen ja junnuvalmentajan roolia nuorten elämässä hieman toisenlaisesta näkövinkkelistä. Me junnuvalmentajat – halusimmepa sitä tai emme – toimimme useimmiten nuorten kasvukumppaneina. Joko tiedostamatta […]

Heinä-elokuussa 2018 Euroopan komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen kesäajan käytöstä ja sai vastauksia jokaisesta 28 jäsenmaasta. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat saksalaiset ja itävaltalaiset, suomalaiset olivat aktiivisuuslistan sijalla 5, ja vähiten asia kiinnosti Britanniassa. Tulos: 84 prosenttia 4,6 miljoonasta kyselyyn vastanneesta kannatti kesäaikasäännöksistä luopumista. Kielteisimmin suhtautuivat suomalaiset ja puolalaiset; heistä 95 prosenttia halusi lopettaa kesäajan käytön. Vastanneiden […]

Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen. Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä Sosiaaliset tekijät ovat taustalla […]

Ratkaisut lastensuojelun pulmiin eivät löydy yksinomaan vakiintuneiden ja vallitsevien käytäntöjen sisältä, vaan lasten ja nuorten auttamiseksi tarvitaan uusia ja rohkeita lähestymistapoja. Ongelmalähtöisen ajattelun sijaan lastensuojelun kokonaisuutta voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta: lapsilta ja nuorilta ei puutu luovuutta, innokkuutta ja osaamista – pikemminkin hoito- ja palvelujärjestelmältä puuttuu keinoja näiden hyvien ominaisuuksien esiin tuomiseksi. Lastensuojelussa tunteiden ja […]