Mielenterveys

Maakunta, rakenna ehkäisevän päihdetyön tuki kunnon kivijalalle

Reformi ja yhdyspinnat ovat mahdollisuuksia. Ehkäisevälle päihdetyölle tämä hallintoslangi tarkoittaa hienoa tilaisuutta päivittää toiminta ja tavoitteet. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että kunta ja maakunta ratkovat ihmisten arkeen ja palveluihin liittyviä haasteita yhdessä. Kunnan ei tarvitse selvitä esimerkiksi paikallisista päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä yksin: jos vaikkapa nuorisotoimessa tarvitaan lisää ehkäisevän työn osaamista, maakunnan tehtäviin kuuluu […]

Lue lisää Maakunta, rakenna ehkäisevän päihdetyön tuki kunnon kivijalalle

Citius, altius, fortius – urheiluharrastuksesta kimmoisuutta, kestävyyttä ja voimaa myös mielen hyvinvointiin

Lukuaika9 min

”Tää oli ainut juttu, mikä piti mut kasassa pari vuotta sitten”. Tällaiseen palautteeseen törmäsin kerran yleisurheiluvalmentajana, kun keräsin junnuilta kauden päättyessä palautetta ryhmämme toiminnasta. Lomakkeeseen kirjoitettu viesti yllätti, pysäytti ja sai pohtimaan liikuntaharrastuksen ja junnuvalmentajan roolia nuorten elämässä hieman toisenlaisesta näkövinkkelistä. Me junnuvalmentajat – halusimmepa sitä tai emme – toimimme useimmiten nuorten kasvukumppaneina. Joko tiedostamatta […]

Lue lisää Citius, altius, fortius – urheiluharrastuksesta kimmoisuutta, kestävyyttä ja voimaa myös mielen hyvinvointiin

Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta

Heinä-elokuussa 2018 Euroopan komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen kesäajan käytöstä ja sai vastauksia jokaisesta 28 jäsenmaasta. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat saksalaiset ja itävaltalaiset, suomalaiset olivat aktiivisuuslistan sijalla 5, ja vähiten asia kiinnosti Britanniassa. Tulos: 84 prosenttia 4,6 miljoonasta kyselyyn vastanneesta kannatti kesäaikasäännöksistä luopumista. Kielteisimmin suhtautuivat suomalaiset ja puolalaiset; heistä 95 prosenttia halusi lopettaa kesäajan käytön. Vastanneiden […]

Lue lisää Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta

Sosiaaliset tekijät kuormittavat terveydenhuoltoa – miten kustannuksia voitaisiin saada alas?

Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen. Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä Sosiaaliset tekijät ovat taustalla […]

Lue lisää Sosiaaliset tekijät kuormittavat terveydenhuoltoa – miten kustannuksia voitaisiin saada alas?

Taiteesta lisävirtaa lastensuojeluun

Lukuaika5 min

Ratkaisut lastensuojelun pulmiin eivät löydy yksinomaan vakiintuneiden ja vallitsevien käytäntöjen sisältä, vaan lasten ja nuorten auttamiseksi tarvitaan uusia ja rohkeita lähestymistapoja. Ongelmalähtöisen ajattelun sijaan lastensuojelun kokonaisuutta voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta: lapsilta ja nuorilta ei puutu luovuutta, innokkuutta ja osaamista – pikemminkin hoito- ja palvelujärjestelmältä puuttuu keinoja näiden hyvien ominaisuuksien esiin tuomiseksi. Lastensuojelussa tunteiden ja […]

Lue lisää Taiteesta lisävirtaa lastensuojeluun

Pakolaistaustaisten mielenterveystyössä tarvitaan joustavuutta

Sairaalan päivystyksestä ohjautuu jatkotutkimuksiin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle syyrialaistaustaisen mies. Hänellä on vatsa- ja pääkipuja, laihtumista ja unettomuutta, joiden vuoksi hän on hakenut toistuvasti apua terveydenhuollosta. Huolelliset tutkimukset eivät tuo selitystä miehen fyysisille vaivoille, eikä niiden aiheuttajaksi ole osattu epäillä mielenterveyden ongelmia. Tulkin välityksellä on selvitetty vaivojen syytä ja miehelle järjestetään lopulta aika psykologin vastaanotolle. Vastaanotolla miehen […]

Lue lisää Pakolaistaustaisten mielenterveystyössä tarvitaan joustavuutta

Miksi positiivisen mielenterveyden mittaaminen kannattaa?

Väestön positiivista mielenterveyttä mitattiin Suomessa ensimmäistä kertaa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jonka tuloksia julkaistiin huhtikuussa 2018. Mittari on erittäin tervetullut ja tarpeellinen lisäys väestötason terveystutkimuksiin. Tähän asti laajat väestötutkimukset ovat antaneet paljon tietoa mielenterveyden häiriöistä, mutta tutkittu tieto mielen hyvinvoinnista ja sen kehityksestä on puuttunut kuvasta. Tietoa tarvitaan esimerkiksi terveyspoliittisten päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toivottavasti positiivisen […]

Lue lisää Miksi positiivisen mielenterveyden mittaaminen kannattaa?

Parempi kysyä kuin katua: Älä jätä itsetuhoista ihmistä yksin

Lukuaika3 min

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi itsemurhien määrän maailmanlaajuisesti olevan noin 800 000 henkeä vuodessa. Meillä Suomessa viimeisten tilastotietojen mukaan se on 731, joten hyvinhän meillä menee. Vai meneekö? Suomalaiset tekevät silti itsemurhia noin kahden päivävauhdilla. Useimmat niistä olisivat ehkäistävissä. On esimerkiksi todettu, että yleislääkäreille annettu itsemurhan seulontaan liittyvä koulutus vähensi potilaiden itsemurhia 22–73 % (Mann ym. 2005). […]

Lue lisää Parempi kysyä kuin katua: Älä jätä itsetuhoista ihmistä yksin

Kolme tapaa, joilla kulttuuriharrastukset voivat tuoda valoa elämään

Lukuaika6 min

Marraskuu pimenee mutta mielen ei tarvitse. Kuntosalin ja kynttilöiden lisäksi myös kulttuuriharrastuksilla voi saada valoa ja iloa elämään. Kulttuurin hyvinvointia edistävät vaikutukset voivat ensi ajatuksella tuntua itsestään selviltä tai vähäpätöisiltä. Aihetta on kuitenkin tutkittu tieteellisesti jo parikymmentä vuotta. Tuoreita katsauksiakin on julkaistu vastikään. Erityisen paljon tutkimuksia on musiikin tervehdyttävistä ja hyvää tekevistä vaikutuksista. Tässä kolme […]

Lue lisää Kolme tapaa, joilla kulttuuriharrastukset voivat tuoda valoa elämään

Nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät Pohjoismaissa – erityisryhmänä maahanmuuttajat

Palataanpa vielä elokuiseen Aalborgin Pohjoismaiseen kansanterveyskonferenssiin. Yhtenä kokouksen aiheena oli lasten ja nuorten terveys, erityisesti mielenterveys. Yleensä ottaen voidaan todeta, että lapset ja nuoret voivat Pohjoismaissa hyvin. Esimerkiksi tanskalaisista 11- ja 15-vuotiaista nuorista 90 prosenttia ja 18-vuotiaista 85 prosenttia pitää terveyttään hyvänä tai erittäin hyvänä. Mutta mielenterveyden ongelmat näyttävät lisääntyvän kaikissa Pohjoismaissa. Anna-Dorte Hestbæk kertoi […]

Lue lisää Nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät Pohjoismaissa – erityisryhmänä maahanmuuttajat