Viisi vuotta sitten Suomessa perustettiin ensimmäinen Seri-tukikeskus, joka tutkii ja hoitaa kaikki 16 vuotta täyttäneet seksuaaliväkivaltaa kokeneet.
Viiden toimintavuoden aikana selkeimmäksi kehittämisen kohteeksi on noussut asiakkaiden jatkohoito. Asiakkaan seksuaaliväkivallan kokemus vaikuttaa hankaloittavan moniammatillista avun saamista ja auttamista. Jatkotukea tarvitsevat useimmat seksuaaliväkivalta kokeneet, mutta tuen saatavuus ei ole riittävää.
Radikalisoituminen on useiden sosiaalisten, psykologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Mikään yksittäinen tekijä henkilön elämässä ei ennusta hänen riskiään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sen vuoksi mielenterveyteen liittyvillä yksinkertaistuksilla ei voida selittää niitä monisyisiä tapahtumaketjuja, jotka edeltävät väkivaltaan radikalisoitumista.
Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta on yleisempää kuin muulla väestöllä ja se kohdistuu eri ikäisiin toimintarajoitteisiin ja vammaisiin henkilöihin. Tämä ei ollut yllättävä tulos, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia.
Seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren auttamiseen tarvitaan kokonaisuudessaan vahva ja laaja auttamiskentän osaaminen. Tarvitsemme koko nuoria kohtaavalle palveluverkostolle koulutusta seksuaaliväkivallasta, sen vaikutuksesta nuoren kehitykseen ja seksuaaliväkivallan puheeksi ottamisesta.
Pari- ja lähisuhdeväkivallan riskinarviointi on viranomaisille velvoittavaa. Esimerkiksi lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltua olettaa, että kiellon kohde tulisi tekemään...
Miten ammattilainen voi tunnistaa lasten kokeman väkivallan ja puuttua siihen? Tarvitsemme nykyistä enemmän keskustelua lapsen hyvinvointia vahvistavista kasvatuskeinoista.
Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja haitat ovat laajasti tiedossa, mutta silti tuoreen tutkimuksen mukaan vain alle prosentti hoitoon hakeutuvista uhreista tunnistetaan terveydenhuollossa. Epäsuhta on valtava, kun samalla tiedetään, että väkivallan uhrit käyttävät terveydenhuollon palveluita jopa 80 prosenttia enemmän kuin muu väestö.
Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu monenlaisia rahallisia ja inhimillisiä kustannuksia. Yhdenkin väkivallan teon ehkäiseminen voisi tuoda merkittäviä säästöjä eri viranomaispalveluille ja sitä kautta veronmaksajille.
YK on nimennyt kotona tapahtuvan ja naisiin kohdistuvan väkivallan koronaviruksen varjopandemiaksi. Pitäisikö siis väkivallan vastainen työ nostaa aluevaaliteemaksi Suomessa? Läheisissä...
Yksi tärkeä kokonaisuus lapsistrategiassa on lasten suojelu väkivallalta. Sen toteutuminen edellyttää monialaista ja -ammatillista työtä niin päätöksentekijöiltä, asiantuntijoilta kuin käytännön...
