Tiedättekö, kuinka paljon köyhyys yleistyi 90-luvun laman aikana? Entä kuinka paljon tuloerot kasvoivat? Yleisimmin käytettyjen köyhyys- ja tuloeromittarit kertovat, ettei ollenkaan. Pienituloisuusaste laski vuosina 1990–1993 poikkeuksellisen paljon, 3,3 prosenttiyksikköä. Yleisin tuloeromittari Gini-indeksi sen sijaan pysyi lähes muuttumattomana. Euromääräiset, absoluuttiset tuloerot sen sijaan pienenivät huomattavasti. Tulee mieleen, että onkohan tässä mittareissa vikaa, koska koettu ja tiedotusvälineiden […]
Suuret murrokset ja yllättävät kriisit vaikuttavat usein voimakkaimmin jo ennalta haavoittuvassa asemassa oleviin. Koronavirusepidemia on tuonut tämän esille lukuisin tavoin – ja monia uusia näkökulmia aiheeseen avautunee vielä epidemian ja sen torjumiseen suunnattujen toimenpiteiden edetessä. Vaikka yhteiskuntaa laajasti vavisuttavat kriisit paljastavat olemassa olevaa eriarvoisuutta, ne tuovat myös näkyviin rakenteita ja instituutioita, jotka vaimentavat kriisin voimaa. […]
Terveydenhuollon resurssien kohdentamisen tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sairauksista, tapaturmista ja riskitekijöistä. Terveyshaitat ovat moninaisia: esimerkiksi melulle altistuminen aiheuttaa pitkäaikaista viihtyvyyshaittaa, kun taas pienhiukkasaltistus lisää riskiä sydänperäiseen äkkikuolemaan. Miten näin erilaisia riskejä ja terveyshaittoja voidaan vertailla? Terveyshaittojen vertailuun on jo työkaluja Tautien aiheuttamaa kokonaishaittaa voidaan kuvata tautitaakkana. Tautitaakan mittana käytetty haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life […]
Hymyileviä työntekijöitä valoisassa toimistossa. Kauniita, nuoria, vammattomia ja useimmiten valkoisia ihmisiä jakkupuvuissa. Kuvapankeista löytyy monenlaisia työelämäaiheisia kuvia, joita myös media hyödyntää kuvastossaan. Eri aloja ja ammatteja kuvaavissa kuvissa naiset ja miehet esitetään usein stereotyyppisesti. Mallikuvien ongelma on, etteivät ne näytä todellisilta, eivätkä ne välitä kuvaa todellisuudesta. Visuaalisen ilmeen valinta on tärkeä osa hankkeen viestintää. Etsimme […]
Koronakriisi on sekoittanut maailman talouden. Suojellakseen väestöä hallitukset ovat ottaneet käyttöön rajoituksia, jotka ovat johtaneet taloudellisen toimeliaisuuden vähenemiseen ja joillain aloilla sen täydelliseen pysähtymiseen. Kansalaiset joutuvat kokemaan ennennäkemättömän suuria ja äkillisiä heikennyksiä toimeentulossaan. Eri puolilla maailmaa onkin tehty nopeita päätöksiä kriisitoimista yritysten ja ihmisten tukemiseksi. Kriisitoimet ovat kiinnostavia paitsi reagointeina äkilliseen taloudelliseen hätään myös uusina […]
Koronaviruspandemian vuoksi Suomen hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä ratkaisuja. Päätösten teko on vaikeaa tasapainottelua tartuntojen leviämisen estämisen ja eriarvoisuutta synnyttävien olosuhteiden välillä. Välitön vaara: viruksen hallitsematon leviäminen. Pidemmän aikavälin vaara: syventyvät sosioekonomiset erot. ”Koronaviruspandemia on poikkeustilanne, joka voi nopeasti lisätä eri ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.” Poikkeustilanteet tuovat hyvin esiin sen, miten toisilla ihmisillä on enemmän […]
Vaikka koronavirus on päivien, viikkojen ja kenties kuukausienkin pääpuheenaihe, eivät muut hoidon ja tuen tarpeet ole valitettavasti jääneet tauolle, päinvastoin. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet merkittävästi sekä epidemiaan liittyvien uhkakuvien että rajoittamistoimenpiteiden vuoksi. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä opiskeluhuollon palvelujen työ ja tuki onkin nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen. Koronaepidemia vaikuttaa koko […]
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valmistelu on puolivälissä. Ohjelmalla on viisi tavoitetta, joista yksi on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Miten sen voi menestyksekkäästi saada aikaan? Muutos vaatii pysyviä rakenteita monialaiselle yhteistyölle ja toimivia malleja eri sisältöalueille. Lisäksi mukana olevilla toimijoilla on oltava riittävästi resursseja, valtaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen […]
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on pyörähtänyt käyntiin. Suuri joukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita kokoontui THL:ään 3. helmikuuta pohtimaan, miten perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta parannetaan ja miten palvelut sovitetaan yhteen ihmisen tarpeita vastaavaksi. Kaksivuotinen kehittämisohjelma sisältää runsaasti odotuksia. Miten toiveisiin voidaan vastata? Tavoitteiden saavuttamista seurataan tiukasti Ohjelman alueellisiin hankkeisiin osoitettava valtionrahoitus velvoittaa tekemään muutoksia […]
Eriarvoisuus on ilmiönä ja käsitteenä monisyinen, ja sitä on mahdotonta yksiselitteisesti määritellä. Tähän on kaksi syytä, joiden avaaminen auttaa hahmottamaan eriarvoisuudesta käytävää keskustelua. Ensinnäkin, eriarvoisuus saa sisällön vasta kun määritellään, minkä suhteen eriarvoisuutta tarkastellaan. Toiseksi, eriarvoisuus sisältää valinnan, että kyseinen suhde on ei-toivottu ja väärin. Eriarvoisuus on siis suhdetta kuvaava käsite, joka sisältää arvolatauksen, että […]
