Hoivavastuun tasaisempi jakaminen vanhempien kesken on pitkään ollut yksi keskeisiä perhepolitiikan tavoitteita. Jaetulla vanhemmuudella nähdään olevan myönteisiä vaikutuksia sekä perheen hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta: lapsen kehitystä edistää läheinen suhde molempiin vanhempiin, yhteinen ymmärrys ja kokemus lapsenhoidon arjesta tukevat parisuhdetta. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta vahvistuu sekä naisten asema työmarkkinoilla että miesten asema esimerkiksi erotilanteissa. Vanhemmuuden ja […]
Opiskeluhuolto on lasten ja nuorten arkiympäristöön viety hyvinvointia edistävä peruspalvelu. Työtä toteutetaan sekä koko kouluun kohdistuvana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona eli kouluterveydenhuollon sekä kuraattorin ja psykologin palveluina. Opiskeluhuollon potentiaali mielenterveyden tukemisessa tai pulmien hoidossa jää osin hyödyntämättä. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ei panosteta riittävästi ja osalle opetushenkilöstöä oma rooli tässä työssä on edelleen epäselvä. Vahvassa on […]
Huom! Blogikirjoituksesta on poistettu 10 ja 12 vuoden ikärajoja koskeva osuus 4.6.2020. Omakannan käyttöönotto on tehnyt hyvää sekä potilaille että terveydenhuollon toimijoille. Verkkopalvelu, joka näyttää kansalaisen omat terveydenhuollossa kirjatut tiedot, on mullistanut toimintakenttää – pääasiassa hyvällä tavalla. Se on tehnyt potilaista entistä osallisempia omien terveysasioidensa hoidossa. Meidät terveydenhuollon ammattilaiset Omakanta on lempeästi ohjannut selkokielisempään kirjaamiseen […]
Kulttuurin ja taiteen merkitys yhtenä ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistävänä tekijänä on saamassa yhä painavampaa jalansijaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa ja kehitettäessä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä esittää tuoreessa raportissaan lukuisia jatkotoimia, joihin kulttuurihyvinvointityön vakiinnuttamiseksi on ryhdyttävä. Samaisessa raportissa muistutetaan, että Suomi on politiikkaohjelmien ja rakenteiden tasolla taiteesta ja […]
Naiset, jotka ovat synnytyksessään kokeneet epäasiallista tai huonoa kohtelua tai jopa väkivaltana pitämäänsä käytöstä, ovat aloittaneet oman #MeToo-kampanjansa – #minämyössynnyttäjänä-kampanjan. Liike haluaa osoittaa, että synnytysväkivalta (obstetric violence) on todellista myös Suomessa. Kampanjassa perätään muutosta synnytyksen hoidon kulttuuriin ja käytäntöihin. Mitä on synnytysväkivalta? Synnytysväkivaltaa ovat puheet ja kirjoitukset, jotka etukäteen pelottelevat synnyttäjää, tai viesti siitä, että synnyttäjän […]
Raskaudenkeskeytysten määrä Suomessa laskee, ja erityisesti nuorten terveyskäyttäytyminen näyttää tässä(kin) suhteessa olevan edellistä sukupolvea parempaa. Vuonna 2018 keskeytyksiä tehtiin noin 8 600, mikä on vähemmän kuin kertaakaan vuonna 1970 voimaan tulleen lainsäädännön aikana. Suomalainen aborttikeskustelu on viime vuosikymmeninä ollut suhteellisen rauhallista, ja siihen liittyvä arvokeskustelu melko maltillista. Valtaosa suomalaisista ei vaikutakaan kokevan aborttia erityisen ongelmallisena […]
Uusi eduskunta aloittanee työn sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaaliturvalta edellytetään sitä, että se suojaa yksilöllisiltä toimeentulon riskeiltä. Uudistuksen vaikeuskerrointa lisää se, että toimeentuloriskit ovat yhä moninaisempia. Sosiaaliturva pääpiirteissään toimii vielä hyvin, jos ihmisellä on kokoaikainen työ ja hän saa palkkaa, joka turvaa kohtuullisen työttömyysturvan, sairauspäivärahan, vanhempainrahat ja lopulta eläkkeen. Yhä harvemmalla nuorella elämä kuitenkaan järjestyy jatkumoksi kokoaikaisia […]
Rokotuksilla on pitkät perinteet Suomessa. Vankka pohja kansalliselle rokotusohjelmalle luotiin jo 1920-luvulla, kun Arvo Ylpön aloitteesta perustettiin ensimmäiset neuvolat. Pian lainsäädännöllä määrättiin, että joka kuntaan oli perustettava äitiys- ja lastenneuvola. Tämä edisti lasten ja äitien terveyttä tavalla, josta moni maa voi vain haaveilla. Kaikki lapset ja lapsiperheet ovat oikeutettuja ainutlaatuisiin neuvolapalveluihimme. Palveluiden maksuttomuus vähentää eriarvoisuutta […]
Ilman aitoa kohtaamista on vaikea luottaa toiseen ihmiseen. Onnistunut kohtaaminen ja luottamuksen syntyminen lapsen tai nuoren ja työntekijän välille on keskeinen tekijä tuen tarpeen esille tulemisessa ja avun saamisessa palveluista. Koululääkärinä mieleenpainuvimmat onnistumisen kokemukseni luottamuksen saavuttamisesta ovat terveystarkastuksista, joissa on keskusteltu perhettä kuormittavista asioista kuten riidoista, lähisuhdeväkivallasta tai vanhempien päihteidenkäytöstä ja mielenterveyspulmista. Osalle nuorista ja […]
Raskausaika vaikuttaa merkittävästi sikiön kehitykseen ja määrittää lapsen terveyttä koko elämänkulun aikana. Toimivilla äitiys- ja neuvolapalveluilla tuetaan äidin ja lapsen terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Kaikilla raskaana olevilla naisilla ja alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus neuvolapalveluihin Suomessa. Väestön moninaistuminen näkyykin hyvin selkeästi neuvolatyön arjessa. Erityisesti turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten naisten ja […]
