Yleinen

Yleensä, kun yrittää avata keskustelua tutkimuksen eettisistä kysymyksistä, kohtaa kahtalaisia reaktioita. Yhtäältä etiikka tuntuu aiheena ylevöittävältä ja kutsuu pohtimaan suuria, yleisiä eettisiä periaatteita, kuten tieteen ja tutkimuksen riippumattomuutta. Tässä suhteessa eettiset periaatteet muistuttavat hieman organisaatioiden arvoja. Molempien punnitseminen kun jää usein etäiseksi hymistelyksi, jonka yhteys käytännön toimintaan on ohut. Toisaalta varsinkin EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n takia […]

Väestötutkimukset, kuten THL:n toteuttamat FinTerveys ja FinSote, ovat rekisteritietojen ohella keskeisiä tietolähteitä, kun tarvitaan tietoa mm. väestön terveydestä, terveyskäyttäytymisestä ja elintavoista, toimintakyvystä ja terveydenhuollon palveluiden käytöstä ja koetusta saatavuudesta. Väestötutkimusten tulosten edustavuuden määrittelemiseksi käytetään yleisesti yhtenä mittarina osallistumisaktiivisuutta. Iso kysymys onkin, kuinka paljon ja miten kato (osallistumattomuus) vaikuttaa tulosten edustavuuteen. European Survey Research Association (ESRA) […]

Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset. Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas […]

Voiko ihminen itse vaikuttaa siihen, miltä maanantaisin aamuherätyksen jälkeen tuntuu? Tai miltä tuntuu silloin, kun elämän eri roolien yhteensovittaminen näyttää mahdottomalta? Tai kun raha ei riitä, omaa aikaa ei ole, lapsi ei ensin nuku ja myöhempinä vuosina nuori ei halua herätä? Ihmisen onnellisuuden kokemuksiin vaikuttaa 50 prosenttia perimä, 10 prosenttia olosuhteet ja 40 prosenttia ihmisen […]

Kevään eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja äänestäjillä on pohdittavana, kenelle he äänensä antavat. Jos ajatellaan, että demokraattisen poliittisen edustuksen periaatteen mukaisesti kansalaisten tulisi olla mahdollisimman tasapuolisesti edustettuina poliittisessa päätöksenteossa, sukupuolten tasa-arvon kannalta huomionarvoista on, että naisia ei ole vielä koskaan valittu eduskuntaan miehiä enemmän. Aiemmat eduskuntavaalit osoittavat, että mitä tasa-arvoisemmin puolueet asettavat ehdolle naisia ja […]

YK:n jäsenmaat sopivat huippukokouksessaan vuonna 2015 huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat työtä kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä Agenda 2030 -tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kehitykseen, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteet sitovat kaikkia maita, niin köyhiä kuin rikkaitakin. Yksi kestävän kehityksen 17 tavoitteesta […]

Suomessa saamen kielen virallinen asema on turvattu saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Lapin paliskunnan alue (Vuotso) Sodankylän kunnassa) vuonna 1992 voimaan tulleella saamen kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja, mm. sote-palveluita, on käytännössä saamen kielillä hyvin vähän. Parhain tilanne on varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa sekä ikäihmisten palveluissa. Vaikka saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan saamenkielisiä palveluita, vastuu palveluiden […]

Kieli ja kuvat ohjaavat ajattelua ja jäsentävät maailmaa. Ne voivat puhutella, tehdä näkyväksi, lisätä yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä arvostusta. Toisaalta ne voivat myös ylläpitää eriarvoisuutta, haitallisia normeja sekä sulkea ulos. Tällä tavoin vaikuttaa myös viranomaisten käyttämä kieli. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtäviin. Myös THL tekee osaltaan aktiivista tasa-arvotyötä. Valtakunnallisen tasa-arvotiedon tietopalvelun ylläpitämisen […]

Tieto vuoden 2013 Tutkimuslaitosuudistuksen vaikutuksista suomalaiseen tutkimusjärjestelmään karttui viime joulukuussa merkittävästi, kun Suomen Akatemia julkaisi Tieteen tila 2018 -raporttinsa ja Tutkimuslaitosuudistuksen arviointiryhmä omansa. Tieteen tilan tyly sanoma oli, että tutkimusta tehdään Suomessa merkittävästi aikaisempaa vähemmän. Suomen T&K-intensiteetti, eli tutkimukseen ja kehittämiseen käytetyn rahoituksen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta putosi vuonna 2017 peräti prosentilla huippuvuoden 2009 lukemasta 3,75. Vastaavaa […]

Testasimme viime syksynä THL:ssä jotakin uutta. Järjestimme kampanjan, jossa kannustimme koko henkilöstöä vierailemaan asiakkaiden luona. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä asiakkaiden arjesta, haasteista ja tarpeista eli siitä todellisuudesta, jossa sote-työtä tehdään ja jossa THL:n tuottamasta tiedosta pitäisi olla hyötyä. ”THL:llä pitäisi olla ”help desk”, mistä osattaisiin vinkata esim. hyvistä käytänteistä tai tutkimustiedosta tukemaan uusien työtapojen käyttöä.” (Asiakkaalta […]