Olemme viime viikkoina saaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle useita yhteydenottoja raskaana olevilta, heidän läheisiltään tai heitä hoitavilta ammattilaisilta. Yhteydenottojen syynä ovat olleet koronavirusepidemiaan liittyvä epätietoisuus ja epäoikeudenmukaiseksi koetut rajoitukset eri palveluissa. Synnytyssairaalat ovat rajoittaneet tukihenkilöiden mukaan pääsyä äitiyspoliklinikkakäynneille, synnytyksiin ja lapsivuodeosastoille. Osa äitiysneuvoloista on rajoittanut puolison osallistumista neuvolakäynneille. Perhe- ja synnytysvalmennus on siirretty netissä tapahtuvaksi. […]
Koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana nuoren normaali sosiaalinen elinympäristö on muuttunut huomattavasti. Arkirytmiä ylläpitävä koulu on vaihtunut etäopetukseen. Nuoren on etäopetuksessa otettava enemmän vastuuta oppimisestaan ja hallittava uusia teknisiä laitteita ja sovelluksia koulunkäynnissään. Valtaosa nuorista selviää tästä todennäköisesti hyvin: Kouluterveyskyselyssä 2019 kuusi nuorta kymmenestä kertoi pitävänsä koulunkäynnistä ja vain joka kymmenes koki vaikeuksia opiskelussa käytettävien laitteiden kanssa. […]
Muuttunut arki ja huoli tulevaisuudesta voivat näkyä suomalaisten päihteiden käytössä. Osan meistä arkea koronakriisi muutti vain vähän. Mutta monille poikkeusolot tuovat huolta itsestä, läheisistä, työpaikasta, terveyspalveluista ja toimeentulosta. Pelko, ahdistus, tai masennus voivat hiipiä mieleen. Poikkeusoloissa kynnys hakea helpotusta päihteistä, tupakoinnista tai rahapelien pelaamisesta voi madaltua. Normaalin arjen sosiaalinen kontrolli löystyy, kun kanssakäymistä muiden ihmisten […]
Tutkittua tietoa koronaviruksen vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon on toistaiseksi saatavilla vain vähän. Koronaviruksen sukupuolivaikutuksista voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä myös aikaisempien laajojen epidemioiden pohjalta. Ensimmäisiä tutkimustuloksia koronaviruksen sukupuolittuneisuudesta julkaisi maaliskuun alussa lääketieteellinen lehti The Lancet. Alustavien tulosten mukaan tartunnan saaneiden osalta naisten ja miesten välillä ei ollut suuria eroja. Miesten osuus tautiin kuolleiden määrissä oli kuitenkin jonkin […]
Suuret murrokset ja yllättävät kriisit vaikuttavat usein voimakkaimmin jo ennalta haavoittuvassa asemassa oleviin. Koronavirusepidemia on tuonut tämän esille lukuisin tavoin – ja monia uusia näkökulmia aiheeseen avautunee vielä epidemian ja sen torjumiseen suunnattujen toimenpiteiden edetessä. Vaikka yhteiskuntaa laajasti vavisuttavat kriisit paljastavat olemassa olevaa eriarvoisuutta, ne tuovat myös näkyviin rakenteita ja instituutioita, jotka vaimentavat kriisin voimaa. […]
Koronaviruksen aiheuttamalta taudilta suojaavaa rokotetta saadaan optimistisimpienkin arvioiden perusteella odottaa ainakin vuoden verran. Rokotekehityksen onnistuminen ei ylipäänsä ole varmaa. Mitä nyt voidaan tehdä? Epidemiaa on mahdollista hidastaa, riskiryhmiä suojella ja tartuntoja vähentää. 1. Kun virusta ei päädy käsien tai pisaroiden kautta omille limakalvoille, on jo kohtuullisessa suojassa Koronavirus tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana. Koska rokotetta tai […]
Tarttuvat taudit ja niiden aiheuttamat epidemiat ovat aina olleet osa ihmiskunnan historiaa. Ihmisten ja eläinten yhä suurempi liikkuvuus yli maiden rajojen mahdollistaa nykyään tautien erittäin nopean kansainvälisen leviämisen. Joka päivä yli 100 000 lentoa ja yli kymmenen miljoonaa lentomatkustajaa Vuosittainen lentomatkustajien määrä on jo yli neljä miljardia. Tämä tarkoittaa joka päivä yli kymmentä miljoonaa ihmistä […]
Dengue on hyttysen piston välityksellä leviävä kuumetauti, jonka Maailman terveysjärjestö WHO nosti tänä vuonna yhdeksi suurimmista terveysuhista. Taudin esiintyvyys onkin kasvanut viime vuosikymmeninä valtavasti. Osa kasvusta selittyy sillä, että tauti tunnetaan paremmin ja sen diagnostiikka on parantunut. Samaan aikaan myös matkailu on lisääntynyt, jolloin yhä useammalla matkailijalla on riski saada tartunta. Pro gradu -tutkielmassani pääsin […]
Antibiootit ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä. Bakteerien muuttuminen antibiooteille vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi uhkaa nyt sekä ihmisten että eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa. Mitä enemmän käytämme antibiootteja, sitä enemmän löytyy vastustuskykyisiä bakteereja Yleensä antibioottien käyttöä pidetään syynä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien syntymiseen. Mitä enemmän käytämme antibiootteja ihmisillä ja eläimillä, sitä enemmän molemmilla löytyy resistenttejä bakteereja. Eläinten kohdalla huomio […]
Rokotukset liitetään usein lapsuuteen, mutta myös aikuisen kannattaa huolehtia omasta rokotussuojastaan. Aikuisten rokotusohjelmaa on hiljattain päivitetty jäykkäkouristusrokotusten aikataulun osalta. Rokotusiät on helppo muistaa: tehosteet tulisi ottaa 25-, 45- ja 65-vuotiaana. Tätä vanhemmat tarvitsevat tehosteen 10 vuoden välein. Jäykkäkouristusbakteereita on lähes kaikkialla ympärillämme. Ne ovat yleisiä maaperässä, niitä voi olla erilaisilla pinnoilla ja myös eläinten suolistossa. […]
