Yhä useampi lasta odottava nainen saa tukea ja apua raskaudenaikaiseen päihteiden käyttöön. Päihteitä käyttäville raskaana oleville suunnattujen erityisäitiyspoliklinikoiden toiminta on laajentunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet. Äitiysneuvolassa tunnistetaan päihteiden käyttö entistä paremmin. Raskaudenaikaiselle päihteiden käytölle ei voida asettaa turvallista rajaa Päihteiden käyttö odotusaikana on aina riski syntymättömälle lapselle eikä käytölle voida asettaa turvallista rajaa. Raskausaikana käytetty […]
Perhevapaiden uudistamista haluavat nyt eduskuntavaalien alla ne kuuluisat ”kaikki”. Kokoomus ja SDP ovat nostaneet uudistuksen tulevien hallitusneuvottelujen kynnyskysymykseksi. Mutta millaisen uudistuksen tarvitsemme? Tyydymmekö siihen, että ansiosidonnaisella päivärahalla korvattava vapaa ja isien vapaakiintiö kasvavat vain vähän ja suurin uudistus on kotihoidon tuen lyhentäminen sen oletettujen työllisyysvaikutusten vuoksi? Tällaisen uudistamisen riskinä on, että asia poistuu politiikan työlistalta, […]
Perhetausta vaikuttaa lasten ja nuorten vapaa-ajanviettotapoihin. Joissakin perheissä koulun ja lukuisten harrastusten yhdistäminen on melkoinen palapeli, kun taas toisissa perheissä lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa lainkaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa auttaa edistämään oppilaiden hyvinvointia. Selkeällä toimintarakenteella ja oikein kohdennetulla harrastetoiminnan tuella koulujen ja järjestöjen yhteistyö saadaan toimimaan kunnissa. Näin voidaan tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus […]
Synnytys on naisen elämän merkittävimpiä yksittäisiä kokemuksia. Se herättää paljon tunteita: innostuneesta odotuksesta ahdistavaan pelkoon, ja onnenhuumasta synnytystraumaan. Yhdelle synnytys on voimaannuttava matka oman kehon ja mielen kykyihin, toiselle ahdistava yhdistelmä hädän, pelon ja kykenemättömyyden tunteita. Kokemuksella on naiselle ja perheelle suuri merkitys. Se heijastuu naiseuteen, seksuaalisuuteen, äitiyteen, varhaiseen vuorovaikutukseen, imetykseen, parisuhteeseen ja koko perheen […]
Vahva mielen hyvinvointi ja terveys ovat suojaavia tekijöitä, jotka tukevat oppimista, toimintakykyä ja kuntoutumista ikä- ja väestöryhmästä riippumatta. Nuorten elämässä terveyttä kuormittavat monet opiskeluun, itsenäistymiseen, ihmissuhteisiin, ammatilliseen orientaatioon ja työnsaantiin liittyvät huolet. Stressi, yksinäisyys ja toimeentulo-ongelmat heikentävät hyvinvointia. Palvelutarpeet ovat nuorilla samankaltaisia, mutta terveyspalvelut riippuvat nuoren opiskelusta ja oppilaitoksesta. Masennus tai ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöt muodostavat […]
Suomessa saamen kielen virallinen asema on turvattu saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Lapin paliskunnan alue (Vuotso) Sodankylän kunnassa) vuonna 1992 voimaan tulleella saamen kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja, mm. sote-palveluita, on käytännössä saamen kielillä hyvin vähän. Parhain tilanne on varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa sekä ikäihmisten palveluissa. Vaikka saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan saamenkielisiä palveluita, vastuu palveluiden […]
Neuvolan terveydenhoitajat ovat tehneet kotikäyntejä 1920-luvulta lähtien. Varhaisina vuosina neuvolapalvelut perustuivat jopa enemmän koti- kuin vastaanottokäynteihin. Keskeisenä toiminnan tavoitteena oli imeväisikäisten lasten kuolleisuuden vähentäminen ja vastasyntyneiden tilastointi. Lähes kaikki terveyskeskukset järjestävät edelleen neuvolan terveydenhoitajan tekemiä kotikäyntejä lasta odottaville ja lapsen saaneille perheille sekä perheiden erityistilanteissa. Säädöksen mukaan kotikäynti järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville perheille joko raskauden […]
Äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälinen markkinointikoodi eli korvikekoodi suojaa sekä imetettäviä että äidinmaidonkorviketta saavia lapsia. WHO:n yleiskokous kiinnitti vuonna 1974 huomiota laskeneisiin imetyslukuihin ja tunnisti yhdeksi syyksi äidinmaidonkorvikkeiden saatavuuden ja markkinoinnin. Korvikkeita oli mainostettu aggressiivisesti, sairaaloita ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä oli käytetty mainonnassa ja vastasynnyttäneille äideille oli jaettu ilmaisia korvikenäytteitä. Ilmaiset korvikenäytteet häiritsevät äidin oman maidonerityksen käynnistymistä ja siten […]
Ovatko lasten ja nuorten hyvinvoinnin peruspilarit kunnossa? Pohdimme viime perjantaina Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johdon työpajassa yhdessä asiantuntijajoukkomme kanssa sitä, miten lapset ja nuoret Suomessa voivat. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla kokemus häntä tukevasta aikuissuhteesta – olla hyväksytty ja tulla kuulluksi. Nämä tekijät suojaavat myös tilanteessa, jossa kohdalle osuu erilaisia haasteita ja vaikeita tilanteita. On huolestuttavaa, että Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan yli kolmannes lapsista […]
Kenelle tahansa johtamisesta ja resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä kiinnostuneelle on syytä esitellä yksi sitkeä digityyppi lastensuojelusta. Ammatillisten toimijoiden lisäksi lastensuojelun käytännöissä on mukana hiljainen puurtaja: lastensuojelun sähköinen käsikirja. Lastensuojelu nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun, useimmiten ongelmiensa kautta. Sen lisäksi, että todettuihin ongelmiin haetaan uusia ratkaisuja, on olennaista tunnistaa, mikä jo toimii ja mitä pitää entisestään vahvistaa. […]
