Hyvinvointi- ja terveyserot

Kotoutujat toivovat työllistymistä ja parempaa taloudellista tilannetta

Kotouttamisen taustalla on pyrkimys tehdä Suomeen muuttaneista ihmisistä aktiivisia ja tasavertaisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä. Ongelmallista on, jos ”maahanmuuttajaan” suhtaudutaan pelkkänä toimenpiteiden kohteena. Kotoutuja tulisi nähdä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana. Tässä kirjoituksessa tutustutaan siihen, mihin elämänsä osa-alueisiin kotoutumisvaiheessa olevat ihmiset itse toivovat muutosta ja pohditaan, mitkä tekijät toimivat muutoksen esteenä. Tulokset ovat THL:n mobiTARMO-hankkeesta, […]

Lue lisää Kotoutujat toivovat työllistymistä ja parempaa taloudellista tilannetta

Iisisti töihin – Voidaanko myös Suomessa monistaa yrityksiin osatyökykyisille sopivia työtehtäviä?

Lukuaika5 min

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) oli yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeista, joita toteutettiin vuosina 2015–2018. OTEn tehtävänä oli vahvistaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla siten, että he voivat jatkaa työssä tai työllistyvät aiempaa paremmin. Kärkihankkeessa tehtiin laajaan yhteistyöhön nojaavaa työtä osatyökykyisten työmarkkina-aseman vahvistamiseksi. Siinä myös onnistuttiin: hankkeen aikana osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä laski 30 %. Arvatenkin tätä auttoi […]

Lue lisää Iisisti töihin – Voidaanko myös Suomessa monistaa yrityksiin osatyökykyisille sopivia työtehtäviä?

Miksi Suomen perusturvan taso on jatkuvasti Euroopan neuvoston erikoissyynissä?

Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset. Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas […]

Lue lisää Miksi Suomen perusturvan taso on jatkuvasti Euroopan neuvoston erikoissyynissä?

Aktiivimalli lisää toimeentulotuen tarvetta, mutta ei juuri kasvata pienituloisten määrää

Työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan viime vuoden alussa. Sen periaatteena on kannustaa työttömiä aktiivisuuteen sillä uhalla, että muuten työttömyysetuutta alennetaan 4,65 prosenttia joka vastaa yhtä päivää kuukaudessa. Aktiivimallista on julkaistu niukasti vaikutusarvioita johtuen osin simulointimallien tietopohjan puutteista. Siksi tehdyt vaikutusarviot hallituskauden muutoksista muun muassa tuloeroihin ja pienituloisuusasteeseen (esim. Tervola ja Kärkkäinen 2018; Tervola 2019) eivät ole […]

Lue lisää Aktiivimalli lisää toimeentulotuen tarvetta, mutta ei juuri kasvata pienituloisten määrää

Nämä 10 väittämää kertovat, kuinka osallinen olet

Ota hetki aikaa ja mieti elämääsi. Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa? Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Olen tarpeellinen muille ihmisille. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen. Koen, että […]

Lue lisää Nämä 10 väittämää kertovat, kuinka osallinen olet

Miten tunnistetaan palvelujen yhteensovittamisesta hyötyvät asiakkaat?

Miten tunnistaa ihmiset, jotka voisivat hyötyä erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta? Miten heidät tavoitetaan ja miten heidän palvelujen tarvettaan tulisi arvioida? Palvelutarpeista puhutaan usein tavalla, joka olettaa ne ikään kuin asiakkaan ominaisuuksiksi, jotka voidaan objektiivisesti mitata ja tunnistaa. Ovatko palvelutarpeet jotakin, joita asiakkailla on vai ovatko ne jotakin, jotka määrittyvät vuorovaikutuksessa palvelujärjestelmän kanssa? Onko […]

Lue lisää Miten tunnistetaan palvelujen yhteensovittamisesta hyötyvät asiakkaat?

Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä

Perhetausta vaikuttaa lasten ja nuorten vapaa-ajanviettotapoihin. Joissakin perheissä koulun ja lukuisten harrastusten yhdistäminen on melkoinen palapeli, kun taas toisissa perheissä lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa lainkaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa auttaa edistämään oppilaiden hyvinvointia. Selkeällä toimintarakenteella ja oikein kohdennetulla harrastetoiminnan tuella koulujen ja järjestöjen yhteistyö saadaan toimimaan kunnissa. Näin voidaan tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus […]

Lue lisää Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä

Eväitä työllistymisen tukemiseen

Työ tuo toimeentuloa, osallisuutta sekä hyvinvointia, ja kaikilla tulisi olla oikeus työhön. Saatiinpa sote-, kasvupalvelu- tai maakuntauudistus voimaan nyt tai vasta lähitulevaisuudessa, kannattaa alueilla tarkastella, mitä voidaan tehdä heti osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi. Maakuntien valmistelutyön tueksi on laadittu muistilista, joka sisältää parhaat vinkit palvelujen kehittämiseen. Varmista yhteinen tahto ja luo kokonaiskuva Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen vaatii, […]

Lue lisää Eväitä työllistymisen tukemiseen

Yhdenvertaisuutta nuorten terveyspalvelujen laatuun ja saatavuuteen

Vahva mielen hyvinvointi ja terveys ovat suojaavia tekijöitä, jotka tukevat oppimista, toimintakykyä ja kuntoutumista ikä- ja väestöryhmästä riippumatta. Nuorten elämässä terveyttä kuormittavat monet opiskeluun, itsenäistymiseen, ihmissuhteisiin, ammatilliseen orientaatioon ja työnsaantiin liittyvät huolet. Stressi, yksinäisyys ja toimeentulo-ongelmat heikentävät hyvinvointia. Palvelutarpeet ovat nuorilla samankaltaisia, mutta terveyspalvelut riippuvat nuoren opiskelusta ja oppilaitoksesta. Masennus tai ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöt muodostavat […]

Lue lisää Yhdenvertaisuutta nuorten terveyspalvelujen laatuun ja saatavuuteen

Kestävän kehityksen terveystavoitteet Suomessa: mitä voidaan mitata – ja mitä tarvitsee?

YK:n jäsenmaat sopivat huippukokouksessaan vuonna 2015 huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat työtä kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä Agenda 2030 -tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kehitykseen, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteet sitovat kaikkia maita, niin köyhiä kuin rikkaitakin. Yksi kestävän kehityksen 17 tavoitteesta […]

Lue lisää Kestävän kehityksen terveystavoitteet Suomessa: mitä voidaan mitata – ja mitä tarvitsee?