Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Kulunut vuosi 2016 on ollut merkittävä vuosi vammaisten henkilöiden oikeuksille. Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista 10. kesäkuuta 2016, viimeisenä Pohjoismaana. Mutta mitä sopimus lopulta merkitsee – vai merkitseekö?
Ratifioituna vammaissopimus on osa Suomea velvoittavaa lainsäädäntöä. Sopimuksessa keskeistä on laaja-alainen vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto sekä vammaisten yhdenvertaisen osallisuuden periaate. Sopimus velvoittaa ja samalla auttaa rakentamaan entistä esteettömämmän ja syrjimättömämmän yhteiskunnan.
Syrjintää esiintyy edelleen maassamme – joskus tuntuu, että entistä enemmän. Oikeusministeriö teki keväällä selvityksen vihapuheesta. Selvitykseen...
Ensimmäisen kerran kuulin aidsista koulun käytävällä kun olin yhdeksännellä luokalla. Tuolloin iltapäivälehtien lööpit varoittivat homorutosta. Minulla ei ollut vielä kokemusta seksuaalisesta kanssakäymisestä, mutta kuvittelin, että minä varmasti saan tuon pelottavan taudin. Sekavat ajatukset seksin vaarallisuudesta varjostivat kehittyvää seksuaalisuuttani.
Tieto hivistä ja aidsista lisääntyi vuosien myötä. Nyt hivin lääkehoito on niin tehokasta ja turvallista, että tartunnan saaneen elinikä on yhtä pitkä kuin kenen tahansa perusterveen suomalaisen. Tämä on totta Suomessa, missä lääkkeet ovat kaikkien saatavilla. Edellytys...
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteena on tasavertaiset, helposti saatavilla olevat ja asiakkaan tarpeita vastaavat integroidut palvelukokonaisuudet. Samat tavoitteet ovat tärkeitä myös lasten ja nuorten peruspalveluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Siksi opiskeluhuolto tarvitsee oman ”pikku-sotensa”. Kunnissa eri hallinnonaloilla järjestetyt opiskeluhuoltopalvelut tulee siirtää kokonaisuudessaan maakuntien järjestämisvastuulle ja palvelut on sovitettava yhteen.
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tilaisuuksissa on kuultu nuorten palautteita kouluilla tarjottavista opiskeluhuoltopalveluista eli kouluterveydenhuollosta sekä kuraattorin ja psykologin palveluista. Nuorten palaute on suoraa ja selkeää.
Nuoret näkevät opiskeluhuoltopalvelujen...
”Ratsaaminen” oli 1980-luvun lopulla vakiintunut käytäntö työnvälitystoimistoissa. Poikkeuksellisen hyvän työllisyystilanteen aikana kortistoihin oli jäänyt muutama tuhat pitkäaikaista työnhakijaa, joiden työhalukkuutta epäiltiin, joskus ehkä aiheellisestikin. Niinpä osalle pitkäaikaistyöttömistä lähetettiin aika ajoin osoituksia työhön, josta kieltäytyminen johti usein karenssiin, työttömyyspäivärahan katkeamiseen – ja pitkäksi aikaa toimeentulotuen asiakkaaksi.
Juha Sipilän hallitus esittää työttömyysturvalakiin isoja muutoksia ensi vuoden alusta alkaen. Tavoitteena on vähentää työttömyyttä ja laskea työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Esitys keskittyy lisäämään työttömiin kohdistuvia erilaisia rankaisutoimia, sanktioita.
Monissa kohdin ainakin meidän on...
Ottawan terveyden edistämisen julistuksen antamisesta tulee tällä viikolla kuluneeksi 30 vuotta. Julistuksen mukaan terveyden edistäminen on prosessi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia hallita elämäänsä ja parantaa terveyttään. Jokaiselle tulisi antaa tasavertainen mahdollisuus ylläpitää terveyttään ja saavuttaa se reilusti. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Terveys edistyy, mutta ei kaikkien terveys.
Käytännössä väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveyserot ovat olleet niukasti esillä terveyttä edistettäessä. Tarpeen olisi pohtia keinoja ja toimintatapoja, joilla voidaan edistää niiden ryhmien terveyttä, joiden terveys on heikoin.
Tämä on Sakari Karvosen kanssa toimittamamme,...
Sote-menojen hallinnan kannalta yksinkertaisin ja selväpiirteisin ratkaisu on antaa vastuu kaikkien sote-palvelujen järjestämisestä ja kustannuksista yhdelle ja samalle toimijalle. Tämä poistaa osaoptimoinnin. Palvelujen järjestäjä ei pysty siirtämään hoito- ja kustannusvastuutaan millekään toiselle toimijalle.
Juuri näin menetellään sote-uudistuksessa, jossa järjestämis- ja kustannusvastuu siirretään maakunnille.
Satunnaisvaihtelun hallinta tavoitteena
Soten ja varsinkin erikoissairaanhoidon menot vaihtelevat yksilötasolla melko satunnaisesti vuodesta toiseen. Helppo on ennakoida palvelujen tarpeen ja menojen kasvavan iän myötä. Muutoin hoidon kustannuksia on etukäteen jokseenkin mahdoton ennakoida luotettavasti. Sairastumisen...
Ensi vuoden alusta lähtien työvoimaviranomaisten on hallituksen kaavailujen mukaan haastateltava kaikki työttömät kolmen kuukauden välein. Haastatteluun osallistumisen velvoite on sosiaalisessa mediassa tulkittu työttömien kyykyttämiseksi ja sanktioiden lisäämiseksi.
Työvoimaviranomaiset puolestaan ovat huolissaan haastattelijatyövoiman riittävyydestä. Haastattelut voidaan kuitenkin nähdä myös oivana tilaisuutena rakentaa aiempaa tehokkaampi järjestelmä työttömien työkyvyn seurantaan ja tukemiseen.
Työttömyys yhteydessä heikentyneeseen terveyteen
Työttömyyden tiedetään heikentävän terveyttä ja toimintakykyä. Toisaalta tiedetään, että terveysongelmat myös lisäävät riskiä joutua työttömäksi. Yhteys on vahva etenkin työttömyyskokemuksien ja mielenterveyden häiriöiden välillä.
Työttömyys...
Asuntojen lämmityskausi on alkanut. Tänäkin talvena valtaosa suomalaisista nauttii asunnossaan trooppisista, yli 20 asteen yölämpötiloista. Hellerajaa hipova sisälämpötila ei ole kuitenkaan meidän leveysasteillamme normaali luonnonilmiö.
Lämmityskaudella onkin parasta kaivaa pitkät kalsarit ja villasukat esiin ja säätää kodin lämmitys noin 20 asteeseen.
Hyvä tavoite on saada sopiva sisälämpötila mahdollisimman vähällä energiankulutuksella. Helpoimmin se onnistuu pukemalla vaatetta päälle ja sopeutumalla hieman viileämpään lämpötilaan. On arvioitu, että ihminen tottuu yhden asteen pudotukseen viikossa.
Muita, työtä ja investointeja vaativia keinoja vähentää...
Keskustelu sote-uudistuksesta on tähän asti kohdistunut rakenteiden uudistamiseen. Asiakkaan ja potilaan näkökulma ja toiveet ovat ainakin julkisessa keskustelussa jääneet toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Vuosi sitten kysyin Itä-Suomen lääketiedepäivillä, mitä sote-uudistus tulee merkitsemään tavalliselle kansalaiselle? Vähenevätkö luukut, lyhenevätkö jonot ja paraneeko palvelu? Mitä kuopiolainen sairaanhoitaja, pielavetinen vanhus tai mikkeliläinen työtön rakennusmies haluaa ja tarvitsee?
Lakiehdotukset vaikuttavat vielä hyvin järjestelmäkeskeiseltä – asiakkaan ja potilaan näkökulma jää edelleen kaukaiseksi. Kuopiolainen sairaanhoitaja joutuu vielä odottamaan.
Uudistus on välttämätön
THL julkisti kesäkuussa sote-järjestelmälakiluonnoksen...
Influenssakausi on alkamassa. Suomessa on todettu jo matkailijoiden tuomia tautitapauksia. Nyt on aika pohtia influenssarokotuksen hyötyjä ja tarvetta lapsille.
Influenssa on epideeminen tauti, ollut jo vuosisatoja. Epidemia tulee ihmeteltävällä tarkkuudella joka vuosi vuodenvaihteen aikoihin kestäen 6–8 viikkoa. Epidemian aikana 10–20 prosenttia lapsista sairastuu oireiseen influenssaan, Suomessa arviolta 100.000 lasta.
Influenssa on ainoa viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka voidaan estää rokotuksella. Minä olen rokottanut perhekuntani ja muutaman ystävänkin ainakin kaksikymmentä vuotta joka vuosi ja en tiedä kenenkään rokotetun sairastuneen....
